sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Eco!

Ihanainen Secret Woolin Katja hoisi mulle Cascaden Ecoa. Tämä on siis tilattu siinä mun helmikuun 2,7 kilon lankatilauksessa, joten maaliskuun lankalaatikko on tältä osin sääntöjeni puitteissa.

Olen himoinnut mehevää violettia lankaa jo vaikka kuinka, joten olen hiphei-iloinen tästä hankinnasta. Luulen, että siitä tulee poncho. Sitä on kilo eli neljä vyyhtiä – kuvassa on siis vain yksi :)

Kerrataanpas ne mun lankalaatikkosäännöt:

  1. Uutta sukkalankaa saa ostaa yhden yksikön (~100 g) jokaista viittä tänä vuonna kulutettua yksikköä kohden. Kulutetuksi yksiköksi lasketaan se, jos langasta on neulottu vähintään täysikokoiset sukat - lankaa saa siis jäädä nöttösiä jäljelle. Uudeksi langaksi ei lasketa jo ostettuja lankaklubilankoja, joita on tulossa tänä vuonna 600 grammaa.

  2. Lankaa ostetaan vain kotimaasta.

  3. Saan ostaa lankaa vain siten, että tiedän, mitä ostan. En siis saa ostaa esimerkiksi lankaklubeja, koska oston on oltava harkittu.

  4. Villapaitalankoja saan ostaa sitten, kun olen neulonut kolme paitaa. Varastossa on siis neljän paidan langat - jäljellä saa olla enää yhdet, kun saan ostaa lisää. Maksimimäärä varastolle on kolmea paitaa varten.

  5. Dropsin alpakkaa saa ostaa niin paljon kuin jaksaa kolmiohuiveiksi vääntää. Toistaiseksi ei ole riskiä, että tämä räjähtää käsiin - keskeneräinen huivi on marinoitunut jo puoli vuotta.

  6. Saan ostaa lankaa, joka on hyvässä alennuksessa, jos olen joskus kokeillut kyseistä lankaa eli tiedän sen kelvolliseksi. Sokkolankaa ei osteta.

  7. Saan ostaa lankaa normaalihinnallakin, jos se on poistumassa tuotannosta.

  8. Lehdet, kirjat ja neulemallit: Saan ostaa lehden, jos tiedän siinä olevan mallin, jonka haluan - esim. tuleva VK. Saan ostaa kirjan, jos Ravelryn mukaan siinä on vähintään kolme mallia, jotka haluan toteuttaa jollain aikajänteellä. Irtomalleja saan ostaa harkiten. Kaikki nämä kirjataan ylös ja ensimmäisen vuosipuoliskon saldo ei saa ylittää 100 euroa.

  9. Nappeja, puikkoja ja muita tarvikkeita saan ostaa vain tarpeeseen, eli esimerkiksi nappeja vain tiettyä työtä varten ja niin edelleen. Näistäkin pidetään kirjaa. Kun yhteissumma ylittää 40 euroa ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, joudun luopumaan oikeudesta yhden sukkalankayksikön ostoon :D

Helmikuu meni monessa kohtaa täysin reisille – ensinnäkin tilasin 2,7 kiloa paitalankoja, vaikka kohta 4 ei olisi antanut myöten. Ostin monta kirjaa, jotka eivät sovi kohtaan 8. Ostin lisäksi 1 napin, jota en tarvinnut.

Sukkalangoissa olen pysynyt säännöissä paremmin kuin hyvin, tosin lisää ei ole varaa ostaa, koska olen ostanut niin paljon puikkoja, että kaikki “ansaitut” sukkalangat palavat puikkobudjettiin.

Tammikuussa en ostanut grammaakaan lankaa ja maaliskuussa olen ostanut vain vyyhdin huivilankaa, jonka aion laskea sallituksi säännön nro 5 puitteissa. Tienasin sillä kuitenkin ilmaiset postikulut eikä siinä kaupassa ollut Dropsin lankoja!

Eikä kai sillä olisi niin väliä, kun olen tässä kuussa Lankalaatikon onnetar enkä osallistu siten koko palkinnon arvontaan, mutta silti :)

1 kommentti:

  1. Voi jestas! :D Pikkuisen minua hymyilytti lukea noita sinun sääntöjäsi. ;) Minä kun luulin olevani ainoa, joka laatii itselleen kauheita sääntöjä harrastuksensa suhteen, mutta hyvä, että on muitakin. Ja vielä noin monimutkaiset säännöt! :D Minun sääntöni yleensä ovat yksinkertaiset tyyliin "kulutan kalenterikuun aikana enemmän kuin ostan", tai niin kuin tänä vuonna aion pienentää lankavarastoani 10 kg vuoden aikana, tavalla tai toisella. Tsemppiä vain sinulle! On se välillä hyvä pidättäytyä (turhista) ostoksista! :)

    VastaaPoista

Kaikenlaiset terveiset ovat lämpimästi tervetulleita!