Vaaleanpunainen puklu

Ellin pikkuvelikin sai haaremipöksyt. Ehkä ne ovat sopivat joskus ensi keväänä - koko on massiivinen 68 cm.

Ritarihousut
Kaava: Brindille & Twig Harem Pants, 68 cm
Kankaat: Lillestoff Ritarit, tilattu Ompelun ihanuudesta, resori on muistaakseni Myllymuksuista.



Ellin mielestä lohikäärmeen suusta tulee vaaleanpunainen puklu. Ei kai siinä sitten mitään.

Sammalpolulla

Yksi ehdottomia suosikkejani viime vuosien kangasmarkkinoilla on ollut Paapiin Sammalpolku. Kyllä, olen puolueellinen, koska rakastan metsää. Entäs sitten?

Tilasin tätä kelta-harmaata Sammalpolkua pari vuotta sitten aikeenani tehdä miehelle joululahjaksi raglanpaita. Teinkin. Liian pienen. Kyllä kannatti. Pitäis varmaan omia se itselle käyttöön tai sitten leikata siitä kankaat talteen.

Sammalpolkua jäi kuitenkin ihan käytettävän kokoinen palanen. Siitäpä innostuin nyt haaremihousuhuumassani ja päätin tehdä pöksyt Elli-neidille. Samalla vimmalla tein itselleni ja Ellille Noshin kaavalla lippapipot.

Metsäilypöksyt
Kaava: Jälleen Brindille & Twigin Harem Pants, koko 96 cm. Pätkäisin lahkeesta vaaksan verran pois ja korvasin sen pitkillä resoreilla.
Kankaat: Aikoinaan Majapuusta tilattua Paapiin Sammalpolkua ja Seliasta tilattua kotimaista resoria värissä Mangonkeltainen.

Elli sovitti housuja ja pelkällä resorilla housut eivät tahtoneet pysyä ylhäällä. Lisäsin resoriin kaksi leveää kuminauhaa. Niille kujia ommellessani hajotin ompelukoneen (ks. "siksakin" jättämä vino jälki yläpuolisessa kuvassa...) ja lopulta tikkasinkin kujat käsin.

Aika iloiset kesähousut! Toivottavasti Ellikin niissä viihtyy.

Lippapipot on identtiset mulle ja Ellille. Mun on vähän isompi. Ellille lisäsin pätkän kuminauhaa niskaan, niin pysyy parivuotiaan meiningeissä paremmin mukana.

Vielä on tulossa yksi lippapipo Sammalpolusta, sitten se trikoo on käytetty. Kyttään kyllä mahdollisia uusia värejä, mulle kelpais sammalpolkuinen tunikakin...

Pienet oravanpojat

Nämä trikoot on odottaneet pari vuotta kaapin perällä. Nyt sain viimein aikaiseksi tehdäkin niistä jotain! No, ei ne vieläkään loppuneet, mutta hyvän loven sain tehtyä ompelemalla kaksi vuoritettua lippapipoa ja yhdet vauvanpöksyt.

Lippapipot pojille

Kaava: Noshin lippapipo, ilmaiskaava. Ei lippahuopaa, vaan kaksinkertaiset kuitukangastuet lipassa.
Kankaat: Metsänväki-trikoo. Olen itse tilannut aikoinaan Ompelun ihanuudesta. Toisessa vihreä päällinen ja musta vuori, toisessa toisinpäin.
Koko: Musta pipo on 6 kk, vihreä 4-8 v.

Haaremihousut pikkuveljelle

Kaava: Baby Harem Pants Etsystä. Leikkasin lahkeet pari senttiä lyhyemmiksi ja lisäsin lahjeresorit.
Kankaat: Metsänväki-trikoo vihreällä pohjalla. Resoria en tunnista, joku vanha hankinta.

Koko: 68 cm

Ihme kyylä parveketonttu siellä näemmä kuvassa vaklailee pöksyjä.

Sillit polskivat

(Viime vuonna valmistunut homma, tänään vain hiukan korjailin.)
Tämä peitto on alunperin aloitettu yhtä aivan toisen sukuhaaran muksua varten. Kesken kaiken iski kuitenkin epäilys siitä, onko puuvillaisella peitolla kuitenkaan käyttöä. 93-grammainen alku hautautui kaappiin muutamaksi vuodeksi.



Viime vuoden loppupuoliskolla kuulimme erinomaisen iloisia vauvauutisia ihan perhepiiristä. Lankoja kaivellessani osui tämä tekele silmään. Totesin, että värit ovat edelleen silmääni kauniit ja lisälämpöä peittoon saa kyllä vuorittamalla. Niinpä virkkasin peittoon 230 grammaa lankaa lisää. Ja voi onnenpotku, tosi kiva vuorikangaskin löytyi omasta kaapista. Interlock on Hanna Ruusulammen suunnittelema Folklore Fish, jota olen ostanut Ikasyristä.

Ompelu ei ole meikäläisen vahvuus. Niinpä tässä tekeleessä vissiin jokainen kulma on vähän eri tekniikalla toteutettu. No mutta siitä viis! Peitto näyttää kivalta, on konepestävä ja varmasti kestävä. Ja jos nyt kulmat sattuis vähän irvistämään rumasti, niihin voi aina kirjoa vaikka jonkinlaisia mielikuvitusleviä hämäykseksi!



Pienelle veljelle
Malli: Neat Ripple Pattern
Lanka: Menita Cotton Dream, 323 grammaa eli 772,6 metriä.
Koukku: 3,5 mm





Tilastot 2014 (laskin tähän mukaan vain vuoden 2014 puolella virkatun määrän):

Vuoden 2014 valmis työ nro 41, peitto numero 2

John Deere

Marssin viimein ennen joulua Itiksen Eurokankaaseen etsimään kaksoisneulaa.

Neulan myötä lähdin viimeistelemään traktoripaitaa kummipojalle. Olin hämmentynyt, kun sain homman skulaamaan oikeastaan välittömästi.

Helman tikkauksesta tuli siisti.

Hihansuita ei kannata katsoa liian tarkasti, koska alle metrisen ihmisen koossa hihansuut ovat pikkiriikkiset ja minulle tavattoman vaikeat ommella.

Paita oli sopiva ja hihoissa on pari senttiä kasvuvaraa. Lämmin kiitos kankaasta kuuluu Möffille!

Emmepä osanneet aavistaa, kuinka sopiva lahja tästä lopulta tuli - traktorihullu kummipoika sai joulupukilta myös vihreäkeltaisen John Deere -polkutraktorin.

Huputi

Alakouluikäinen poika lähipiirissä on mulle jotenkin yksi suurimpia haasteita, varsinkin, kun kundi on tarkka tyylistään. Joulupukilta tilattiin hupparia ja jotenkin koin itse tekemisen ainoaksi vaihtoehdoksi.

Se se olikin haaste. Ensin oli mielestäni liian lapsellisia kankaita, sitten oli mielestäni epäpukeva kaava, sitten oli ongelmia ompelussa… Sitten otin aikalisän. Hain paksua, tuota, jotain sellaista mitäliejerseytä ja paritin sen Ikasyrin kalainterlockin kanssa. Päädyin slimmiin ratkaisuun - otin Ottobren Raide-trikoopaidan kaavan ja piirsin siihen sopivan hupun Joka tyypin kaavakirjan avulla. Päädyin tekemään sivutaskut ja supersimppelit resorit.

Siitä tuli kuin tulikin huppari! Lempiväriä oranssia on vain vuorin kaloissa, mutta varmaan sopii kivasti esimerkiksi oranssien housujen kanssa.

Vastaanottaja ei juuri ehtinyt tähän keskittyä, koska paketeista oli tullut jo legoja. Tädin neulomat sukat sentään vedettiin heti jalkaan.

Matkalla

Otsikko viittaa oppimiseen. Mulla on ollut mutsin saumuri varmaan kolme vuotta jo. Niin, se saumuri, jolla ompelemista mutsi ei itse ole saanut opeteltua. No joo, nyt kaivoin kaapista kirjan "Successful serging" ja aloin viimein katsoa, mikä niissä langankireyksien säädöissä mättää.

Eipä siinä sitten lopulta kauaa mennyt, kun sain jo mielestäni ihan kelvollista saumaa. Ensimmäinen varsinainen tutkielma trikoon ja saumurin sielunelämään on tämä - vielä keskeneräinen - työ, jota kutsun nimellä "Traktorit näkymättömissä mäissä".

Ensi viikolla haen kaksoisneulan ompelukoneeseen, niin saadaan tätä työtä vietyä eteenpäin. Sillä aikaa Iglu-sukkia. Ja huomenna alkaa Jämälankavillasukkajoulukalenteri!

Laiskimus / Lazyass

Kääk, ois pakko päivittää Etsyä. Tekis talouskatastrofille ihan hyvää, jos sais noi myytävät myyntituotteet pois tuolta ompelupöydältä.

I should be updating my Etsy store now. I've been planning it for weeks.

Osa pitäisi vaan kuvata uudestaan.

I just need to reshoot some of the project bags.

Lisäksi pitäis kaivaa kankaiden nimet ja speksit jostain arkistoista. Ois kivempi vaan löhötä sohvalla.

Also I should check the fabric details and and... I'd rather just knit on the couch.

Hullu hatuntekijä / Mad Hatter

Nyt on kuulkaa hassu projekti tekeillään. Tää on sellainen pikkuinen, kampauksen päälle kiinnitettävä hattu. Vielä puuttuu muutama työtunti, mutta vuoripuolelta, joten ulkonäkö on aika lopullinen jo.

What a weird project! This is a tiny hat, the sort you plant on top of a fancy hairdo. I still need to work on it, but the rest of the tiny stitches will be hidden inside the hat.

Nyt työtunteja on takana ehkä kolmisenkymmentä. Pohjana on prässätystä huovasta tehty musta pikkusilinteri, kankaina on kolmenlaista silkkiä ja koristenauhan alla on piilossa sirkkarenkaat, joiden läpi saa helposti hattuneulat.

So far I have worked around 30 hours on this project. Beneath the three types of silk fabrics is a pressed felt tophat. Underneath that wrap-around fabric ribbon are eyelets, through which one can easily insert the tips of hat needles to secure the hat on top of one's hair.

Pussukkakauppias / Bag Lady

No nyt on puodissa sitä sun tätä! Pahoittelen joitain epätarkkoja kuvia. :)

Now the shop is loaded with a couple of sorts of items! Sorry for the few pictures with obvious focusing issues :)

Ensi viikolla tulee lisäsatsi. Mm. vihreät pääsevät viimeistelyyn alkuviikosta.

There will be more, too! I have a pile of green items to finish, for example. 

Teräskontiainen / Super Mole

Maailman suojelevaisin kontiainen valvoo keskeneräistä projektia.

The most protective mole in the world.

Iloisia helikoptereita, myös Perfect Poucheissa.

Cheerful helicopters, both in project bags and in Perfect Pouches.

Ja lemmenpuluja.

Birdies in love <3

Niin tätä kaikkea keltaista kuin myös muita maailman värejä saatte Etsy-puodistani viikonlopusta alkaen sekä Neuleretriitistä sitten livenä. Hihkaisen sitten, kun pussit aloittavat esiinmarssinsa kauppaan :)

All these yellow lovelies, as well as other colours of the world, you can get from my Etsy store next weekend. I'll give you a heads-up when they start marching there :)

Upcycling

Ostin seitsemän vuotta sitten muistaakseni Halosen alennusmyynnistä mustan nilkkapituisen juhlahameen. Se oli viimeinen kappale laatuaan ja jo silloin auttamatta liian pieni, mutta olihan se ostettava, kun se oli nätti. Kertaakaan sitä ei siis ole näinä vuosina käytetty, mutta muutettu mukana jo neljä kertaa.

Around seven years ago I bought a black skirt. It was the last one and didn't fit me even then. I haven't worn it once.

Viikko sitten tuskailin sitten sitä, että kutsutuilla pitäisi olla väitöksessä ja karonkassa mustat vaatteet. Enhän mä sellaisia omista eikä nyt ole rahaa hankkiakaan mitään. Tuijotin närkästyneenä vaatekaappia, kun yhtäkkiä silmäni osuivat mustaan asiaan henkarissa. "Mikä toi on?"

A week ago I felt really frustrated about the doctoral dissertation I was going to attend. All the invated guests should wear all black and I look dead in black, so I don't really own any black clothes.  I stood in front of my closet all frustrated when my eyes wandered over a black piece hanging on a hanger. Waaait a minute, what is that?

Muistin hameen heti, kun käteni osui kankaaseen. Nanosekuntia myöhemmin silmissäni vilkkuivat saksien kuvat, kun juoksin jo kohti mittanauhaa hameen kanssa. Kyllä! Siitä saisi mun kokoisen hameen vähillä muutoksilla.

I remembered the skirt the second I felt the fabric in my hands. A nanosecond later I was seeing scissors and needles. And yes! The measuring tape told me I could do it.

No joo, vähät muutokset vei sit hetken aikaa kuitenkin... Ensin ratkoin saumoja ja leikkelin aika tavalla. Sitten siirsin vetoketjun ja tunnollisesti tikkasin sen piilopistoin kiinni erikseen vuoriin ja itse hameeseen. Tällainen sählä kun olen, siihen tuhrautui monta tuntia aikaa. Lopulta pääsin ompelukoneen ääreen ja homma nopeutui huomattavasti.

I spent hours and hours moving the zipper by hand, but finally I was ready to sit by the sewing machine.

Hameen kuvat ovat hajallaan kameroissa ympäri Suomea, mutta osannette kuvitella mustan puolihameen.

I haven't got a photo yet, but imagine a black a-lined skirt. I'll post a photo later.

Jämäpaloista sain aikaiseksi näppärästi (köh) itselleni kauan kaivatun mustan juhlalaukun. Koska mä en kuitenkaan ole mitenkään päin kokomusta ihminen, laitoin laukkuun kirkkaanpunaisen vetoketjun ja vuoriksi luonnollisesti pinkkejä kirahveja.

I was left with enough fabric pieces to make me an evening bag. As I am not a black-wearing gal, I used a bright red zipper and a lining of pink giraffes. What else.

Pääsin käyttämään myös ystävän minulle varta vasten tekemää kaunista ginkgo-korua ja lempikenkiäni.

I also got to wore a ginkgo pearl necklace a friend made for me. I had my favorite shoes on. Everything worked.

Paksua villaa / Thick Wool

Ulkona oli aamulla 28,5°C, sisällä 28,1°C. Suunnitelma siivoamisesta katosi päästä samoin tien, mutta silti löytyi energiaa kerrata kehruita. Hullun puuhaa, käsitellä nyt villaa tällä säällä! Samalla niin ihanaa, sain kivan langan aikaiseksi ja se hyppäsi heti viileään kylpyyn nauttimaan.

I woke up and it was 28,5°C outside and 28,1°C inside. Jeesh, no way I will go on with my plan to clean the house today, I thought and being a logical creature started to ply my spinning project. Wool in the heat wave... It was great, though, and the finished yarn is fab. It is having a cool bath at the moment.

Eilen oli muuten hyvä postipäivä, sain vaihdossa Wollmeisea ja Etsystä pirteitä kankaita. Ja sitten, sitten! Secret Wool lahjoitti uusimman Ullan kansikuvapalkinnoksi ison lankapaketin. Muhkeaa, syksyistä lankasaalista tuli kokonainen kilo. Kiitos, Katja!

I had a great post day yesterday. I traded some Wollmeise for Wollmeise and also scored some great fabrics from Etsy. And then! My Ulla magazine cover photo prize from Secret Wool arrived. Thank you, Katja! 

Lempparini on utuinen ja voinpehmeä alpakkalanka. Sitä on 200 grammaa ja näen siinä ehkä kämmekkäät ja huivin Äitimuorille.

Cascade Pure Alpaca, 200 grams of it, is dreamy soft and I like the colour. I am thinking of my mum. She deserves something nice.

Cascade 220 Heathersia yhteensä 800 grammaa, puolet yläkuvan punaista ja puolet alakuvan vahvaa vihreää. Näistä saisi kivat takit siskonmukuloille, mutta liekö huopuva lanka vähän riskaabeli valinta? Oletteko neuloneet naperoille huopuvasta villasta?

A total amount of 800 grams of Cascade 220 Heathers. Half of it is dark red (see above) and half very forest-y green. I was thinking of using these for cardis for my niece and nephew, but I wonder if I should choose superwash wool for them. Do you knit out of non-SW wool for kids?

Hilpeät retiisit ja kesäiset pilkut odottavan jo ompelukoneen luona.

Just look at those raddishes :D They, alongside with all the summery dots and spots, are already waiting by the sewing machine.

Kukkaro / Wallet

Omassani ei ole mitään esittelemistä, se on vanha ja tyhjä, kuten tavallista. Mies kuitenkin yllätti käsityöpyynnöllä: Matkakortille suoja, jossa olisi vetoketjullinen paikka kolikoille. Kankaalla "ei mitään väliä". Eli vaaleanpunaisia robotteja, mitäs muuta.

I won't talk about my own wallet, it is old and empty and thus not very interesting. But my significant other surprised me by asking something for himself: A wallet to hold the bus card and loose coins. He said I could decide on the fabric, ha! Pink robots it is.

Ei se mikään nätti tai suora ole, mutta ajanee asiansa. Kaksi kolikkotaskua vakosamettisen kuoriläpyskän sisällä, ulkopuolella vetoketjullinen kolikkolokero.

It's not very pretty, but I think it'll do fine. Two card slots inside a corduroy cover and a coin department on the outside.

Tämä vei kaikkineen yli kaksi viikkoa - piti pitää aika paljon mietintätaukoja ja konekin hajosi kerran.

I used over two weeks on this. I needed loads of breaks to get the plan chrystallized.