torstai 29. lokakuuta 2015

Kotimaisuudesta

7 kommenttia:
Viime aikoina olen miettinyt paljon kotimaisuutta. Olen aloittanut työn suomalaisessa tehtaassa ja alkanut sitä myöten tajuta entistä tarkemmin, mitä suomalainen tuotanto lopulta on. Olen ollut suomalaisissa yrityksissä ennenkin, mutta enemmän myynnin ja palveluiden puolella. Nyt tuotetaan kulutushyödykkeitä. Kuka niitä valitsee ja mitä siitä kukaan hyötyy?

No minä hyödyn, mulla on töitä. Ja on muillakin.



Avainlipputuotteen kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 %. Lisäksi on käytössä Design from Finland -merkki, jossa siis suunnittelu on kotimaista ja yrityksen pääkonttori sijaitsee Suomessa. Plussaa sekin on, jos Suomessa valmistettua ei ole saatavilla.

Olen luullut suosivani kotimaista, mutta todellisuudessa tämä on rajoittunut aika tarkasti ruokapuolelle. Viime aikoina olen herännyt kotimaisuuden tarkistamiseen mm. seuraavien ostosten harkinnassa:

Heijastimet. Avainlippuheijastimia saa liki joka kaupasta, on muumia, sydäntä ja vaikka minkämoista designia.

Kodin pesuaineet ja -välineet. Olen tähän asti ostanut aika huolettomasti mitä sattuu, ekologisuuteen viittaavat mainoslauseet ovat saaneet minut kokeilemaan vaikka mitä ja uutuustuotteet on usein testattava. Vaan miksi? Kotimaiset välineet (esimerkiksi Kiilto ja Sinituote) ovat laadultaan parhaiden joukossa eikä hintakaan ole kalliimpi. Mutta enpä olisi tajunnut, että Pledge-tuotteetkin on avainlipputuotteita! Piti käydä tarkistamassa, mitä pyykinpesuaineita meillä on tällä hetkellä: Erisan, Ecover ja Eucalan. Yksi kolmesta on suomalainen tuote.

Saippua ja muut pesuaineet. Nimestään huolimatta Lemon Juice & Glycerine on avainlipputuote. Sama merkki koristaa Pirkka-shampoiden, Erisaneiden, LV-tuotteiden, Linnan, Ole Hyvän, Elokuun ja Erittäin Hienon Suomalaisen pullonkylkeä. Tsekkaa myös XZ ja Biozell.

Kuukautissuojat. Ainakin siteitä ja kuukuppeja saa avainlipullisina versioina. Voisko Libresset vaihtaa Vuokkosiin vai onko tässä asiassa merkkiuskollisuus liian vahva?

Särkylääkkeet ja vitamiinit. Avainlippua on tarjolla. Maksan mielelläni himpun ekstraa kotimaisesta ruoasta, miksi sitten ostan yleensä halvimman särkylääkkeen alkuperästä piittaamatta?

Lastentarvikkeet (en oo itteni takia tutkinut). Muumi-vaippoja, Pirkka-vaippoja ja Ainu-tuotteita saa joka puolelta. Hinnoista en tiedä, mutta tuskin noi mitään pröystäilytuotteita on.

Kengät: Kuomat, Lahtiset, Alhot, Vatajat, Sievit, Jalakset... Miksi omat huopatossuni ovat ulkomaiset? Okei, käsityötä ja Baltiasta, mutta silti.

Plaston avainlippulelu

Vaatepuoli mietityttää eniten. Vaatteita on oltava. Astioiden ja muun sellaisen suhteen varmaan pärjäisin loppuikäni ilman uusia kippoja ja kuppeja, mutta vaatteet kuluu. Miten pääsisi fiksuun kuluttajuuteen tässä? Ekologisista syistä haluan välttää pikamuotia - haluaisin laadukkaita ja aikaa kestäviä vaatteita, mieluummin vähemmän kuin enemmän.
Itse tekemällä voin välillisesti tukea ainakin lankakauppiaita ja suomalaisia värjäreitä, mutta miten saataisiin langan alkutuotantoa enemmän Suomeen?
Trikoita ja resoreita saa suomalaisina versioina. Siis Suomessa tehtyinä, raaka-aineet eivät tietenkään ole suomalaisia. Mutta entä muut vaatetuskankaat? Jos jättäisin ulkomaiset farkut kauppaan ja ompelisin itse, onko siitä mitään iloa? Rahat menevät ruotsalaisen vaatekaupan (joka tosin työllistää suomalaisia myyjiä) sijaan suomalaiseen kangaskauppaan. Denimin ekologisuus jättää varmasti yhtä lailla toivomisen varaa. No, ainakin ompelijan työolot ovat kotonani paremmat kuin bangladeshilaisessa hikipajassa.

Viime Itiksen-reissulla yritin löytää t-paitoja tai pukeutumispaitoja, joita ei ole valmistettu Aasiassa. Kiersin kaikki vaatekaupat, niitä oli Monta. Yhdessä liikkeessä oli suomalaisen yrityksen valmistuttamia paitoja, mutta valmistusmaata ei kerrottu. Myyjä epäili Baltiaa. En periaatteesta ostanut, kun ei kerrottu, vaikka Baltia olisi mulle paljon mieluisampi vaihtoehto kuin jo mainittu Bangladesh.
Kaikki muut paidat olivat joko Bangladeshista tai Intiasta.
Lopulta ostin hätäpäissäni yhden Turkissa valmistetun topin, joka löytyi viimeisestä puodista paluumatkalla autolle.

Laitoin juuri uuniin pakastepizzan. Se on saksalaisen yrityksen Turkissa valmistuttama. Huokaus.

Lisätietoja:
Suomalaisen työn liitto
Suomalainen joulu
Sinivalkoinen jalanjälki

Kuulisin mielelläni ajatuksianne.

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Viiniä ja vadelmia

1 kommentti:
Näistä sukista ei taida olla yhtään onnistunutta kuvaa, pardon!

Kulutin Roter Himbeermundin jämät viimeistä metriä myöten ja otin Merlot'a jatkeeksi. Värit ei ehkä ihan täydellisesti laula harmoniassa, mutta aion julmasti elää tekemäni valinnan kanssa. Merlot ei ihan loppunut, joten sitä näemme vielä jossain jämistelysukissa.

_IGP0015

Malli: Ei ole, ihan sileää perussukkaa kärjestä alkaen, 48 silmukalla.
Koko: Noin 30
Lanka: Wollmeise Twin, väreissä Roter Himbeermund ja Merlot, yhteensä 56 grammaa eli 172 metriä.
Puikot: 2,25 mm

_IGP0020

Nämä sukat ovat menossa PK-seudun turvakotiin.

Tilastot 2015:
Valmistuneet työt: 43
Sukat: 28
Kulutetut grammat: 3957
Kulutetut metrit: 11791,06

perjantai 9. lokakuuta 2015

Oho

2 kommenttia:
Äkkiäkös sitä reilu kuukausi pakenee alta. Ainakin, jos aloittaa kolmivuorotyöt eikä tee muuta kuin a) nukkuu b) valittelee kipeitä lihaksiaan tai c) viettää aikaa siellä töissä tai kehä I:llä. Kaiken kaikkiaan olen siis hyvin iloinen pieni työmyyrä!

Vuorotyö  on myös tehnyt oman jännityslisänsä tähän bloggausharrastukseen. Tuntuu, että mä olen päivänvalon aikaan joko tehdashallin uumenissa tai vällyjen välissä. Ennen erästä iltavuoroa sain kuitenkin napsittua nopeita kuvia. Täytyy nyt yrittää ajastaa useampi postaus, ettei taas tule pidettyä kuukautta blogilomaa :)

Nämä sukat syntyivät, kun halusin kokeilla sekoittaa Vuorelat-mallin kaavionkappaleita uuteen järjestykseen. EN SUOSITTELE. Neulominen oli täysin kaoottista, pintaa oli tosi vaikea lukea ja koko ajan sai olla laskemassa silmukoita ja kerroksia. Argh.

_IGP0014

Vadelmasuukkoset
Malli: Perussukka, jossa kevyttä pintaneuletta
Koko: 42
Lanka: Wollmeise Twin, 108 grammaa eli 335,8 metriä, väri Roter Himbeermund
Puikot: 2,25 mm

_IGP0013

Ei vaan millään meinaa valo riittää kuvaamiseen, ärrinmurrin!

_IGP0005