Tällä kertaa kuvituksena vain pari viimekesäistä maisemakuvaa, ei tää tuhtuinen sää innosta kuvaamaan neuleita yhtään.
Mummo oli pyytänyt villasukkia. Mummo on sairaalassa ja jalkoja palelee. Kävin läpi koko lahjalaatikon sisällön, mutta sopivia ei ole valmiina. Jalkaterä 41, kapeahko, nilkka ja pohje kuitenkin paksut. Lisäksi pitäisi olla mahdollisimman kirkaan väriset, mummohan ei mitään metsänkukertavaa tai ruskeaa päälleen pistä.
Ei tässä vissiin auta kuin pistää sukat puikoille ja mahdollisimman heti.
Sanomatalon ulkoseinää heinäkuussa 2009.
Mieskin kyseli piponsa perään. Kai se on pakko kaivaa kerinpuut esiin ja laittaa taas yksi työ puikoille. Mutkun täällä ei valmistu mitään! Joukahainen on edennyt vasta toisen hihan alkuun, Kaislikossa suhisee -sukat on edelleen samassa pisteessä kuin kuukausi sitten retriitissä, oma villatakki ei etene.
Kaiken lisäksi olen niin rakastunut Pubiruususeen nyt käytössä, että haluan neuloa toisen. Langatkin on valittu. Polttelee! Pitäisi varmaan kuitenkin pitää noi joululahjahommat ykkösprioriteettina...
Yleisesti Helsingin rumimpana kaupunginosana pidetty Merihaka. Minä pidän Merihaasta.
Migreeni vaivaa toista päivää. Nukuin lyhyesti ja huonosti, näin unia murhista, kodittomuudesta ja kaiken maailman eettisesti kyseenalaisesta toiminnasta. Saisi nyt tuo Miranax purra, eihän tässä saa neulottuakaan kun jomottelee siinä määrin ikävästi. Ja kun ei saa neulottua, iskee stressi mummon sukista (ei ihminen nyt vaan saa kuolla jalat palellen), ja stressi pahentaa migreenia. Sanoisin yhden kirosanan, mutta se on niin ruma, etten kehtaa.
Onko tämä se betoniviidakko?
Ei ole kyllä ihan hetkeen ollut näin suurta vimmaa neuloa ja virkata. Koko ajan, kaikki työt huutelee, startitis vaivaa, langat on kauniita. Mutta aika ei riitä. Viikonloppu meni ihan susille tän pään vuoksi ja huomenna alkaa taas työviikko. Emmäähaluu!
No joo, josko ois nyt kitissyt tarpeekseen. Elämä kuitenkin hymyää pohjimmiltaan kovin kauniisti, ja näiden kesäisten Helsinki-kuvien katsominen piristää myös kovin. Että osaa olla kaunis kaupunki.
Näkymä Töölönlahdelta Linnunlaulun läpi Kallion kirkolle. Keskustan hulinaa siis.
Me ollaan pyöritelty tässä yhtenä vaihtoehtona ajatusta muuttaa pois Helsingistä. Mä tarviin alanvaihtoa kipeästi ja täällä tulee pyörittyä enemmän tai vähemmän vanhojen asioiden parissa. Nyt mulla on olevinaan ihan eri työnkuva kuin ennen, mutta päädyn kuitenkin vastaamaan kysymyksiin vanhan alan puitteissa. Mulla ei pitäis olla mitään tekemistä meidän puljun omien ohjelmistojen, saati sitten niiden suunnittelun kanssa, mutta niin sitä vaan tulee sanottua mielipiteensä kun pähkäillään vaihtoehtoja.
Mä alan oikeesti lammasfarmariksi tai nauriinviljelijäksi. Mutta miten mä muka ikinä selviäisin ilman rakasta Helsinkiä?
Tässä rakentuu kiistelty musiikkitalo.
Mua kiinnostais hei järjestää muutaman hengen kesken (tai miksei isomminkin jos varaa etukäteen) verenluovutusmiitti joskus. Siinä kun on kuitenkin aina sitä odottelua eikä jälkeenpäinkään voi heti sännätä liikkeelle, niin ajan voisi hyödyntää neulomalla ja höpisemällä. Kahvikin on ilmaista! Mä en itse voi mennä ennen kuin helmikuussa, mutta jos innostutte ja saatte luovuttaa, menkää jo nyt ja mennään keväällä sitten yhdessä :)
Taidanpa pistää Ravelryyn keskustelun aiheesta, niin ei vaivu unholaan.
Kesä Kruununhaassa :)
Nyt laitan Simpsons-dvd:n pyörimään aivottomaksi viihdykkeeksi ja katson, josko sitä saisi tuota Joukahaista vietyä vähän eteenpäin.
Kruununhaan arkkitehtuuria.
Miia-Rebekka oli aivan oikeassa, hexagoneja peittoa varten on työn alla. Tein ison kasan noita alkuja ensin, koska se on niin ärsyttävää nyhertämistä. Ei ole oikein mitään, mistä pitää kiinni ja ketjusilmukka-aloitus muljuu kourissa. 
