Luopumisia, osa II

... jota itse asiassa ajattelin otsikoidessani edellistä postausta, mutta se asia vei niin mennessään, ettei tällaista pikkujuttua enää siinä muistanut.

Rakas Pinwheelini tuli tänä aamuna tiensä päähän laiskan omistajan vuoksi. "Kyllä se nyt villaohjelman kestää," ajattelin ja tuuppasin sen pesukoneeseen.

No eipä kestänyt. Takki on nyt hyvin tiivis huopapalanen. Pitää varmaan tehdä siitä pannumyssy :D

Itse asiassa se ei taida riittää pannumyssyksi.

Tuulee sopivasti

Jotenkin ei haittaa yhtään, että tuulee syksyisesti. Kesänhän mä haluaisin, mutta jos on pakko olla kylmä, onneksi saa sentään istua oma Pinwheel päällä. Ei nimittäin palella!

Nappi on hankittu Etsystä. Se on floridalainen rantakivi.

Naama! Kesäinen, meikitön, vakava aamunaama!

Hihat ovat aivan suosikkini. Riittävän pitkät ja rennon leveät.

Näin muuten unta, jossa neuloin Endpaper Mittsejä. Niissä meni jotain väärin, mutten unessa keksinyt, mikä. Aamulla kun heräsin, ensimmäinen ajatukseni oli että "niissä oli yksinkertainen se ruudukko eikä kaksinkertainen!" Pitäisköhän neuloa vähän vähemmän?

Lisääkin muuten on valmistunut ja mennyt puikoille. Niistä hiukan myöhemmin, pitää tehdä töitä nyt.

Intoilua

Lainaan nyt tapojeni vastaisesti kuvaa muualta. Mutta koska mainostan kirjaa ja kuva on kirjan markkinointikuva, annan itselleni anteeksi.
Työn allahan on jo jonkin aikaa ollut tilata värttinä ja kuituja ja katsoa, onko meikätytöstä kehräämään. Tilasin sitten Bookplussasta aiheeseen johdattavan kirjan Spinning in the old way.

Kirja on mainio! Selkeästi ja yksityiskohtaisesti se kertoo jotakuinkin kaiken, mitä aloitteleva (yläpainoisella) värttinällä kehrääjä ihmettelee ja kummastelee. Se kertoo, millaiset villat sopivat alkuun, miten kuituja valmistellaan, miten ja miksi lankaa kerrataan ja milloin kannattaa kerrata. Se kertoo ergonomiasta ja kokemuksista.
Kehruukuumeen laannuttamiseen siitä siis ei juurikaan ole...

Snyilykin on pääsemässä alkuun. Jänskättää! Yritin selittää touhun ideaa miehelle, joka katsoi vain pitkään ja sanoi alkavansa huolestua musta. Mä vaan hihkuin että "Aattele nyt, sitten yllättyy! Ja aattele kun saa miettiä, miten yllättää jonkun!" Sain osakseni vain päänpudistuksia.

Siskolle tekemäni pinwheel sai erinomaisen vastaanoton. Saan kuulemma siitä kuvia lähipäivinä, niin näette tekin, miten sille kävi. Siitä kieltämättä tuli kaunis. Hoidin kiinnitysasian punotulla solmiamisnyörillä. Hihoista tuli pitkät ja hieman levenevät. Kiva syksyinen vaate! Muutama takin nähnyt jo vihjaili, että maksavat kyllä langat, jos teen heillekin. Yllättäen en alkanut ottaa tilauksia vastaan :)

Palasin tänään toimistolle yli kolmen viikon sairausloman jälkeen. Matkaneuleena kulkee nyt alkuun simppeli perussukka, josta jo tohkeilinkin. Tässä sukka leikkii hiekkalaatikolla:

Vielä yksi tohkeilu:
Pian alkavat lankaklubit. Aika moni kanssabloggaaja on mukana joko Titityyn tai Secretwoolin klubeissa, joten tulee hauska syksy muidenkin tuotoksia seuratessa. Itse siis olen molemmissa sukkaklubeissa (ja ylläriväreillä tottakai).

Mua kiinnostaisi kuulla muiden kokemuksia siitä, miten koetaan tottuminen puikkopaksuuksiin ja lankojen vahvuuteen. Itse olen tehnyt nyt monet sukat 2,25 mm puikoilla ja yht'äkkiä 2,5 mm puikot tuntuvat liian paksuilta sukkatyöhön. Kai tämä menee ohi? Ajatella, että vuosi sitten tein kaiken 3,5 mm puikoilla. Uskaltaako tässä kahden millin puikkoja kokeillakaan vai jääkö sille tielle?

Kärrinpyörä kuuluu kesään

Pinwheelini valmistui viimein ja tykkään siitä hurjasti. Parempia kuvia saatte myöhemmin, tässä vain pieni todiste valmistuneesta vaatteesta.

Malli: Pinwheel Sweater
Lanka: Twilleys of Stamford Freedom Spirit, 100 % villa. Kulutus noin 600 grammaa.
Puikot: 5 mm, sukkapuikot ja pyöröt 80, 120 ja 150 cm

Tätä oli kiva tehdä. Uskon, että tulee ahkeraan käyttöön.

Jeiskat lähtee mökille

Äiteelle tarkoitetut Jaywalkerit tulivat juuri parahiksi valmiiksi.

Jaywalker Lanka: Knot Anothe Knitter 100% Superwash merino, väri Bisquit Puikot: Knitpicks Harmony 2,75 mm

Muuten noudatin kiltisti ohjetta, mutta kantapään tein hieman normaalia pidemmäksi ja ompelin siihen ihan neulalla ja langalla tuollaista tikkiä päälle. Lanka on nimittäin aivan superpehmoista ja näin saattaa olla, että ensimmäinen poikki kuluva lanka ei olekaan itse neulosta. Ehkä :) Eli jonkinlaista vahviketta tuolta idealta hain. Musta se näyttääkin ihan kivalta.

Muuta ei olekaan valmistunut. Siskolle väsäämäni ujon pieni Pinwheel-bolero on tosin jo hihoja vailla.

Ja seuraava Lehmuskin on jo matkalla...

Nyt mökille kissaa silittelemään! Jos saisi sillä reissulla edes ensimmäisen niistä miehen sukista lopultakin valmiiksi :)

Keskikesällä kaikki on kesken

Olipa juhannus. Olen polttanut vasemman käden keskisormen uunipellissä ja halkaissut peukalon juustohöylällä, joten neulominen on ollut aika pitkälti poissa kuvioista viime päivinä. Olen kerinyt sukkalankavyyhtejä keriksi ja katsonut jalkapalloa.

Tänään kävimme sentään ulkoilemassa. Retkeilimme kotokaupungissa kuitenkin - Haagan rhodopuistossa juttelimme oravalle ja Kalliopuistossa ihmettelimme hassun pulleita samettipunkkeja.

Kalliopuistossa pilvet alkoiat lähestyä uhkaavasti:

Villiviini oli päättänyt vallata kallion. Alkoi heti soida päässä Ultra Bran kappale Villiviini.
"Villiviini seinässä on metrin korkeampi
villiviini seinässä on metrin korkeampi
olen ollut pitkään poissa kotoa
enkä löydä keittiöstä katkaisijaa"

Kävelimme Pikkuhuopalahden läpi kotiin. Naureskelimme tärkeinä taapertavia tämän kesän sorsanpoikia ja kiistelimme harakan pesintätavoista. Ihana kesäsunnuntai.

Kotona heittäydyin sängylle ulkoilusta uupuneena. Samalla ukkovarpaani veti mukanaan tuolin selkänojalta kerinnässä olleen lankavyyhdin. Matkalla tuolilta lattialle vyyhti onnistui päätymään tähän tilaan:

Meillä on hyvin harvoin leikkokukkia. Maljakot ovat viime aikoina saaneet kuitenkin värikästä sisältöä. Kukissa ja langoissa on ainakin yksi sama piirre: molempia katsellessa mieli lepää.

Knot Another Knitter toimitti tilaamani langat nopeasti. Vasemmalla hempeitä värejä. Kuituina langassa on 50 % lampaan ja 50 % jakinvillaa. Oletteko tehneet moisesta sukkapuolta? Uskaltaisitteko? Kestääköhän se käytössä?
Sitä on 100 grammassa 500 jaardia, joten se riittäisi hieman pidempiinkin sukkiin. Väri New Beginnings.

Oikeanpuoleinen lanka on tyypillistä sukkalankaa, 75 % villaa ja 25 % nylonia. 420 jaardia, väri Bitter Chocolate.

Maljakkokuvassa esiintyvä keltaruskea pallonen on myös samasta paikasta. 100-prosenttista merinoa, 100 grammassa vain 320 jaardia eli noin 300 metriä. Jitterbugin verran. En tee siitä ainakaan Pomatomuksia, plääh :)

Joudun hakemaan vieläkin lisää lankaa molempiin Pinwheeleihin. Eipä tuo mittään. Ja miehen sukista päätin purkaa varren ja tehdä uusiksi. Myöhemmin lisää, ellen täysin tuskastu :)

Very important person's works in progress

The couple of first paragraphs also in English :)

Ravelryn kesävaihto on osaltani ohi. Ihana vaihtokaverini oli jämpti ja aikainen lintu, sillä deadline oli vasta kuun lopussa.
Paketti saapui tänään ja yllättäen suklaat syötiin jo ennen valokuvausta. Aamiaiseksi puolitimme miehen kanssa Maraboun maitosuklaan ja iltapäiväkahvi sai seurakseen tummaa suklaata.

The summer swap is over for me. My lovely swap partner was very precise and an early bird too, as the swap deadline was June the last.
The package arrived today. No-one should be surprise to notice that the chocolates are already gone at the time of photography. The dark premium chocolate was a perfect partner for our afternoon coffee. Thank you, dear partner! Suklaiden lisäksi paketista paljastui kesäinen pussukka ja unikkopinni, joka on valmistettu kierrätysmateriaalista. Cherry Tree Hillin sukkalankaa... Onhan sitä kuolattu, juu :) Ihanaa! Väri on "dusk".

Besides the chocolates the package revealed a summery pouch and a poppy hair pin made out of recycled material. Cherry Tree Hill sock yarn... I admit, I've been drooling for it. Love it! The colorway is "dusk". Just look at it! The picture could be sharper, I know... Muuten on ollut outo päivä. Olen ollut sairaslomalla flunssan takia (tajusin juuri, että se voi johtua myös jatkuvasta tulehdustilasta tuossa juurihoitoa kaipaavassa poskihampaassa!) ja olen viettänyt päivää katsoen kokonaisen kauden L-koodia. Kolmoskauden, sen surullisen. Olen itkenyt kuin putous, mikä on ollut tavallaan aika raikastavaa.
Samalla olen inventoinut, mitä kaikkea on tullutkaan aloiteltua. Seuraa yhteenveto keskeneräisistä surkeine tekosyineen. Tilaussukka. Ikinä ei muka ole aikaa keskittyä kaavioon riittävästi. Ikinä ei ole kylliksi valoa (pirun musta lanka :)). Ja yksi puikkokin on taas poikki, kuinkas muutenkaan. Tämäkään ei jotenkin edisty. Miehellä on niin saamarin pitkät jalkoterät. Ihme Hessu Hopo. Eka sukka siis vasta menossa. Mitä jos toi lanka ei riitä? Tämän hetken rakastettuni, mon cherie. Pinwheel itselle Freedom Spiritistä. Puikkoina vitoset, aluksi sukkapuikot (alumiinia), sitten pyöröt (80, 120 ja lopulta 150 cm). Kuusi kerää olen jo upottanut tuohon lankaa ja laskujeni mukaan vajaa kaksi pitäisi vielä pyöritellä. Puuttuu nelisen kerrosta ulkoreunalta ja toinen hiha. Mallista poiketen teen leveät kimonotyyppiset hihat, yhteen menee noin 75 g lankaa.

Ja koska Freedom Spirit loppui kesken, aloitin harhautusliikkeenä toisen Pinwheelin ja tuplasti jymäkämpänä. Saman lafkan lanka, Freedom Wool. Tuota kirjavaa tulee vain selkäosaan, loppu tulee kivalla vihreällä. Näätte sitten. Ysin puikot (sukkapuikot tuossa koossa maksavat muuten melkein 20 euroa ja lisäävät siis takin hintaa jonkun 35 %). Musta tuo alku näyttää ihan pipolta, siksi norsujumalan päässä. Syntynen seuraavassa elämässä joksikin levää joenpohjasta imeväksi limanuljaskaksi taas tästäkin hyvästä :)