Kakkamuumin seikkailut

Kamera on taas hetkellisesti kotona. Kohta se pakataan kuplamuoviin ja postitetaan Tukholmaan kunnostettavaksi - saas nähdä, kuinka paljon siihen tuhrautuu aikaa.

Kameran hallussapidon huumassa sain tuoreeltaan kuvat tästä Herra Haukusta. Ennen korvien kiinnittämistä tämä elukka näytti ihan ruskealta muumilta. Onneksi korvat kuitenkin muuttivat kokonaisilmeen selvästi koiramaiseen suuntaan!

Tein Herra Haukulle vielä tupsupipon, ettei ihan nakuna tarvitse lähteä maailmalle.

Hatun saa toki myös pois päästä. Jos esimerkiksi menee kirkkoon tai kuninkaan eteen.

Häntä pitää koiralla tietenkin olla myös.

Herra Haukku

Malli: Neuloessa sävelletty. Inspiraatiokuvia katselin Ravelrystä haulla dog + toy.

Puikot: 3,25 mm

Langat: Cascade 220, vaaleanruskeaa 84 grammaa ja vihreää 8 grammaa. Yhteensä 184 metriä.

Muuta: Täytteenä polyesterivanua. Nenä ja silmät villalankaa.

Tilastot 2015:

Valmistuneet työt: 32

Lelut: 3

Kulutetut grammat: 2776

Kulutetut metrit: 7759,7

Lemmy-pupu

Muutama vuosi takaperin anoppi osti Tampereen käsityömessuilta Ricon virkkauspaketin, jossa oli ohje ja tarvikkeet pehmoeläinpupuun. No, muutaman mutkan kautta se paketti päätyi mulle ja anoppi pyysi tekemään perheeseen syntyvälle vauvalle pupun valmiiksi.

No, paketin avattuani totesin, että se pupu on musta ihan tyhmän näköinen. Alkoi ärsyttää koko projekti. Päätin kuitenkin, että pupu virkataan. Heitin ohjeen varmuuden vuoksi roskiin ja aloitin pupun virkkaamisen jalkapohjista.

Takajalkoja virkkatessani aloin epäillä langan riittävyyttä. Kaivelin siis varastoista mukaan vielä tummaa sinistä, oranssia ja lisää ruohonvihreää. Sitten uskalsin virkata rohkeammin.

Etenin päämäärätietoisesti varpaista kohti päätä. Yhdessä vaiheessa pääsin kräkkäämään huippuvitsin:

"Arvaa mikä tässä pupussa on ongelmana?"

"No?"

"Tällä ei oo päätä eikä häntää." BUAHAHAHA

Ylläolevassa kuvassa Lemmy-pupu matkii siskollani lapsuuttaan viettävää Munkkiniemen Kreivi -ranskanluppapupua, jonka vasen korva tahtoo jatkuvasti kääntyä pään yli oikealle. Munkkis etsii vielä kotia, samoin kaksi muuta pupsia samasta poikueesta. Hihkaise jos tarviit kanin.

Pupusta tuli musta kivempi kuin mitä ois ohjetta noudattamalla tullut. *röyhist*

Toivottavasti se on mieluinen myös uudelle isännälleen ja se leikitään päreiksi tulevina vuosina.

Lemmy-pupu

Malli: Lenny (Ricon tarvikepaketti)

Lanka: Paketissa oli Ricon merseroimatonta puuvillalankaa "Creative Cotton" + samaa lankaa omista varastoista, yht. 265 grammaa eli 450,7 metriä

Koukku: 3,5 mm

Muuta: Polyesterivanua ja neula

Tilastot 2015:

Valmistuneet työt: 23

Lelut: 2 

Kulutetut grammat: 2158

Kulutetut metrit: 6154,6 

Tarmo ja Lenny

Tulipa taas oltua pitkään hiljaa. Mutta ihan oikeesti, mulla on syy! Kirjoitan lopputyötä kouluun ja se on aika hektisessä vaiheessa.

Lisäksi aika paljon aikaa on vienyt vanhempieni uusi koira! Faija on jo eläkkeellä ja äitikin kohta, joten aikaa ja poltetta oli uuden lenkkikaverin hankkimiseen. Tässä projektissa pääsimme siskon kanssa avustamaan aika tiiviisti, koska netti ja facebook ja ja ja… Aika pian sopiva haukku löytyikin, vaikkakin matkan päästä Espanjan Aurinkorannikolta.

Koiralla oli jo valmiiksi hyvä nimi: Tarmo. Saa nähdä, meneekö mulla vielä rukki ja koira sekaisin. Tarmokas tuo koira tosiaan onkin, hyvin leikkisä ja energinen, niin kuin toki noin vuoden ikäiselle pojalle sopiikin. Kuitenkin erinomaisen kiltti ja helppo, kulkee remmissä kuin ihmisen mieli, ei provosoidu ohitettavista koirista vaikka ne kuinka haukkuisivat jne. Jos sitä nyt sitten välillä kiipeää lavuaariin nuolemaan voiveistä tai syö jonkun sandaalin tai matosta hapsut, mitä sitten.

Käsityörintamalla tapahtuu anopin puolesta virkkaamista: Anoppi antoi mulle tehtäväksi tehdä tämän tarvikepakettina ostetun Lenny-pupun tässä kuussa odotetulle tulokkaalle. Jalkapohjat on jo valmiit.

Valaan siskonpoika

Muistattekin ehkä sen kommandopiposankarin? Kundilla on vissiin syntynyt jonkin verran luottoa tädin käsityöosaamiseen, kun näitä toiveita on kertynyt jonoksi asti. Nyt sain toteutettua jo syksyllä tehdyn tilauksen: "Samanlainen kuin tää (halaten meidän löhötyynynä toimivaa, yli metrin mittaista ryhävalasta), mutta pienempi ja oranssi."

Nähdäkseni tätien tehtäviin ei kuulu oranssien valaiden kyseenalaistaminen, joten ei muuta kuin lankaa tilaamaan. Kyllä siinä mahtoi olla Titityyn väelläkin kummasteltavaa, kun pyysin heitä mallaamaan, sopiiko vaaleampi oranssi nyt varmasti tummemman oranssin mahaväriksi. Mutta loistavana lankakauppana sieltä vain vahvistettiin, että hyvin sopii valaan mahaan tämä vaaleampi.

Ohje on siis Hazel the Humpback Whale, ja se on ilmaiseksi saatavilla Ravelrystä. Varoituksen sana: Ohjeessa on virheitä (kerroksella 74 ja jälleen kerroksesta 121 eteenpäin). Virheet ovat lähinnä silmukoiden määrään liittyviä, ja ensimmäiseen virheeseen mennessä on jo tajunnut ohjeen idean niin hyvin, että virheet huomaa hetimiten ja ne osaa korjata neuloessaan, jos ei ole aivan vasta-alkaja. Tässä auttaa myös valaan symmetria: esimerkiksi leuanalusuurteet ovat keskiviivan molemmin puolin toistensa peilikuvina, joten virhe on helppo korjata saman kerroksen toista puolta katsomalla.

Suurempi "ongelma" ohjeessa on se, että se on täysin auki kirjoitettu ohje ja pidemmillä kerroksilla alkaa helposti hyppiä lyhenteet silmissä. 

Mutta nuo ovat pieniä käyttömukavuusasioita. Ohjetta hieman soveltaen saa aikaan musta varsin mainion valaskalasen! 

Lopulta tein valaalle vain tosi vähän noita läiskiä, eviin, pyrstöön ja vähän pyrstön tyveen. Viime kerrasta viisastuneena päätin jäljitellä silmukoita intarsian sijaan.

Ylläolevassa kuvassa on muuten terveisiä teille, jotka jaksatte kehua mun käsialaa: Kyllä mäkin teen tuollaisia epätasaisia lisäyksiä (varsinkin kfb).

Tässä sitten meidän Ryhis otti vielä pikkuvalaan halaukseen. Isompi valas on neulottu Cascade 128:sta (ja osin kaksinkertaisesta 220:sta, kun 128 loppui kesken) ja se on kuonosta peffaan 102 cm pitkä. Pikkuvalas on neulottu yksinkertaisesta 220:sta ja sen strateginen mitta on 69 cm.

Valaan siskonpoika
Malli: Hazel the Humpback Whale
Lanka: Cascade 220, värit 7822 (Burned orange) ja 2436 (Mimosa), yhteensä 212 grammaa eli 426 metriä.
Puikot: 3,75 mm

Tilastot 2015:

Valmistuneet työt: 16

Lelut: 1

Kulutetut grammat: 1229

Kulutetut metrit: 4122,1

Kaksi kiloa suunnitelmia

Flunssailen kotona ja palelen käsistäni niin paljon, ettei neulomisesta tule mitään. En osaa neuloa edes kynsikkäät kädessä. Murjotan nessupaketin kanssa ja katselen internetistä kemiavideoita ja tosi-tv:tä vuorotellen.

Siskonpoika rakastui meidän neulottuun ryhävalaaseen (kavereille Ryhis), vaikka otus on jo nyppyinen, litistynyt katkuvasta löhötyynytehtävästään ja edelleen silmätön, koska neulojaan iskee joskus laiskuus.
"Sanna-täti, voitko sä tehdä mulle oranssin ryhävalaan, voitko?"

Lupasin tietenkin tehdä, mutta varoitin, että se ei ole nopea homma. Ensin pitää tilata lankaa ja neulomiseenkin pitää varata ainakin kuukausi. Poika lupasi odottaa kiltisti, kunhan vain saisi oman Ryhiksen.

Paria päivää myöhemmin mies alkoi kysellä, että mistähän saisi ostettua villatakkeja. Lupasin ensin opettaa hänet neulomaan, mutta ehdotus ei saanut vastakaikua. Lupasin sitten "tietenkin" neuloa hänelle villatakin. Siihen pitää vaan ensin tilata lankaa ja…

Laskeskelin, että jesaria pitää varata miehen takkiin 900 grammaa. Ryhis painaa suunnilleen saman ilman täytteitä.

Ensin pitäisi kuitenkin tehdä ystävän villatakki, joka onneksi mohairisena on keveä.

Tähän tyyliin ei juuri lankavarasto vajene.