Pyöröistä

Iski käsittämätön mieliteko soppaan. Jaksaisikohan sitä keittää seljankaa tänään?

Eilen nukuin yli kahden tunnin päiväunet, mutta silti menin nukkumaan jo kymmenen aikaan. Käsittämätön väsymys. Neuloin pikkuisen hihaa Iirikseen Teho-osastoa katsellessani ja oli tosi kiva päästä neulomaan sileää nyt kun olen tehnyt toisen hihansuun ja vyötärönseudun palmikot yhteen putkeen – 124,5 cm palmikkonauhaa. Mä en tykkää palmikon neulomisesta, se on niin hidasta ja palmikkopuikko häviää liioittelematta joka ikinen kerta kun lasken sen kädestäni.  Mutkun se malli on vaan niin ihana että se on pakko tehdä!

Tilasin Lankakamarista nyt sitten Knit Pron (musta edelleenkin tyhmä nimenmuutos) pyöröt: puisen setin + ylimääräiset kolmosen päät ja 80 sentin kaapelin.

Kommenttejahan noista koottavista Knit Proista on kuultu suuntaan jos toiseenkin: Monella on puikon pää hajonnut hetimiten, joillakin kaapelit eivät pysy tiukkoina ja niin edelleen. Toinen vaihtoehto olisi ollut Addi Click, mutta se on vielä hinnoissaan (paitsi Titityyssä), mutta se on vielä niin uusi juttu, etten ole kuullut siitä tarpeeksi käyttäjäkokemuksia. Tykkään kyllä Addin puikoista, mutta toisaalta tykkään Knit Pron sukkapuikoista kuin hullu puurosta.

Addin setissä olisi puikkokokoja aina kymmeneen milliin asti, Knit Prossa kahdeksaan. Addi-pakettiin kuuluu toisaalta vähemmän kaapeleita ja harvoin mä yli kasin puikoilla mitään neulon. Ja onhan ne nätit!

En mä tiedä, toisaalta tuntuu epävarmalta – mitä jos ne hajoaa? Mutta toisaalta mä olen nyt ne tilannut, ne on nätit ja moni on niistä tykännytkin. Turha kai tässä on jossitella?

Kuvassa on miehen synttärilahjaksi saama ns. rotvaario. Ledivalot ja kaikki. Rotvaario korvasi meillä viime jouluna jouluvalot :)

Luopumisia, osa III - ja IV!

Lemmikit tuovat monelle meistä suunnattomasti iloa elämään. Itse olen elänyt rottien kanssa nyt kuusi vuotta enkä osaa kuvitella elämää ilman noita joskus niin raivostuttavia talttahampaita. Ensimmäiset rottani, Oiva ja Alvar, kokivat kanssani suuria elämänmyllerryksiä ja muuttivatkin lyhyen elämänsä aikana monta kertaa.
Nyt luonamme asuu kuusi rottaa. Markku ja Boris ovat lauman vanhinta kerrostumaa ja ovat rottavuosissa siellä paikkeilla, missä ihminen alkaisi haaveilla varhaiseläkkeestä. Matti ja Antero muuttivat luoksemme viime syksynä ja lopulta muutama kuukausi sitten Anteron kaksi poikaa, Eugen Schauman ja Urho Kaleva, täydensivät lauman maksimikokoonsa. Pojat asuvat isossa häkissä, kaikki yhdessä.
Eläimet ovat kuitenkin eläimiä. Jos niitä sortuu inhimillistämään, pettyy monta kertaa ja katkerasti. Meillä pojilta ei odoteta liikaa ja niiden rottailua kannustetaan, vaikka välillä vauriot harmittavat. Miksi riippumatot häkistä pitää heti tuhota? Miksi vapaana ollessa yritetään syödä sohvaan reikää? Miksi kaikki kirjat syödään?
Olen tottunut vaurioihin ja yleensä jaksan jo nauraa vastoinkäymisille. Sisareni koiraihmisenä on saanut oman osansa samanlaisesta koulutuksesta ja siksi hän suhtautuikin seuraaviin saksanpaimenkoiran hampaanjälkiin yllättävän tyynesti:

Pomatomukset matkasivat takaisin tänne pari kuukautta niiden siskolleni antamiseni jälkeen. Vartta puretaan sen verran kuin pakko on ja tilalle tulee joustinta. Toki toiselle sukalle pitää tehdä sama.
Toiset hyvästit heitin eilen. Tuurini ohuiden sukkapuikkojen kanssa tunnetaan, mutta en halua neuloa metallisilla siltikään. Nyt uhriksi joutui KnitPicksin 2,25-millinen puikko. Olen jo hukannut kuuden setistä yhden, joten tämä pikku possu (=sukka) jää telakalle kunnes saan uuden setin 2,25 mm puikkoja. Onneksi niitä saa Suomestakin jo ihan kivasti!

Suomuapinoita ja puikkoilottelua

Pyörittelin ne apinasukat tänään loppuun. Eilen laiskotutti enkä viitsinyt väkisinkään neuloa. Kivat tuli! Napakat, mutta rennot. Nämä menee lahjaksi ja tiedän jo, kenelle. Lankaakin jäi reilusti, koska noissa Trekking Hand Art -vyyhdeissä sitä on niin reilulla kädellä. Teen sukille ehkä kaveriksi jonkinmoiset rannekkeet vielä.
Apinat väärinpäin, mallineule Monkey Socks. Mallikaaviota on luettu väärinpäin ja takareunastaan neulottu oikea silmukka on siirretty sen vuoksi kaaviossa kaksi riviä alemmas sulkemaan kaksinkertainen langankierto. Lanka: Trekking Hand Art, väri Jamaica, kulutus 3/4 vyyhtiä. Puikot: Bambua, 2,5 mm.

Pyörähdin Priimassa tänään. Sain aivan ylihyvää palvelua (ja vanhana asiakaspalvelun kehäraakkina olen vieläpä aika kriittinen asiakas), kiitos, Priima! Nappasin uuden vyyhdin Jitterbugia Pomatomuksia varten ja kotiin päästyäni väkersin viimeiset puuttuvat lankametrit silmukoille.
Nyt mulla olisi sitten sukat ja lähes iskemätön Jitterbug-vyyhti.

Eli, may I present: Pomatomus

Lanka: Colinette Jitterbug, väri Ginger&Cinnabar, kulutus noin 1,01 vyyhtiä.

Puikot: Sekalainen valikoima bambupuikkoja koossa 2,5 mm.

Tässä näkyy vyyhdinvaihtokohta, ei paljosta jäänyt kiinni:

Ja tässä nämä rakkaat nyt sitten koivissa:

Ja kun kerran melkein Hakaniemessä olin jo muutenkin, poikkesin vielä vihreään vyyhtiin. Miksikö? No tarvitsin lisää kaksipuolikkaita. Poikkaisin taas yhden, ja tällä kertaa rojahtamalla sen päälle koko vaatimattomassa komeudessani.
Ostin Dropsit, hukkasin yhden autoreissulla.
Ostin Susanne'sit, katkaisin yhden hilluessani.
Ostin Addit, katkaisin yhden kokovartalokarateliikkeellä.
Nyt mulla on kolme neljän puikon settiä bambuja.

Vyyhdistä ostin nyt kokeiluun samaa paksuutta sekä eeben- että ruusupuiset yksilöt. Katsotaan, kuin mimmin käy. Kunhan KnitPick'sin Harmonyt (2,25 ja 2,75 mm) tulevat Saksasta, alan olla valmis kirjoittamaan kattavan arvostelun erilaisista puisista ja bambuisista sukkapuikoista ihan vaan viime kuun kokemusten perusteella.