Pihan syyshortensia on täydessä kukassa.

Yritän epätoivoisesti saada otettua kunnolla kohdistettuja ja tarkennettuja kuvia tällä rakkaan miesseuralaiseni puolipokkarilla. Aina alkaa lähinnä harmittaa - tahtoo järkkärin! Kaipaan kunnon syvyysvaikutelmaa.

Kävin lenkkeilemässä eläinkaupalla. Takaisin kannoin hauikset pulleina elukanruokaa, joka näyttää pahvin ja vanerin sekoitukselta. Ei voi olla kovin helppoa tuo jyrsijän elämä.

Olenkohan nyt tarpeeksi vältellyt itse asiaa? Jätin olympialaiset kesken. Ne alkoivat stressata liikaa ja väärällä tavalla, ja olin lisäksi valinnut lajin huonosti. Päätin, että elämä on liian lyhyt kiukuissaan neulomiseen! Ugh! Nyt olen neulonut kännykälle kotia ja tiskirättiä.

Ei meillä kylläkään rätillä tiskata, mutta pöytiä jos viitsisi joskus pyyhkiä. Rätti on helppo kulmasta kulmaan neulottava ainaoikeintekele. Lanka on Menitan toiseksi röyhkeimmän väristä puuvillaa, paksua ja merseroimatonta.

Saman puljun tarjous-Limona muuttui kännykkäpussukaksi. Turkoosi helmi tulee vielä tuohon nappia mallaamaan. Avonainen kiinnityssysteemi siksi, että mulla on usein tuossa pohjassa leveä hands-free kiinni.

Silkkiä ja villaa

Shibu-toppi siis valmistui parahiksi olympialaisia vasten. Kaikesta huolimatta siitä tuli hieman lyhyt, voi olla, että neulon siihen pituutta lisää kunhan urheilukiireet helpottavat.

Kaulukseen olen tavallaan tyytyväinen - paksu silkkilanka toimii mukavasti helmineuleena. Isompi vaan olisi saanut olla tämäkin, joten sekin saattaa joutua vielä laajennettavaksi. Ans kattoo nyt.

Paita on nyt kuitenkin päällä, tuntuu mukavalta ja sopivalta. Jee! Josko tälle tulisi vielä ensi kuun kesälomareissulla käyttöä.

Niin, lähdetään käymään lempikaupunkiini Krakovaan. Kolmas vuosi jo peräkkäin, kun suuntaamme Etelä-Puolaan. Tällä kertaa ollaan paikan päällä viikko. Ensi kuun loppupuolella vingun sitten varmaan täälläkin sitä, kuinka haluan muuttaa Puolaan.

Olympialaismotivaatio häilyy. Ensimmäinen pari lapasista on yli puolen välin. Nämä jäävät omiin tassuihin, mikä on sentään mukavaa. Tykkään väreistä ja langat ovat mukavia neuloa - Maijaa ja Sisua, jotka käyttäytyvät langoiksi vaikka hieman erivahvuisia ovatkin. Koko on kapea ja keskipitkä - näistä ei tule mitään lörppälapasia vaan sellaiset, jotka nuolevat kättä. Me likes!

Peukaloa varten tekemäni levennykset tuossa superkapeassa lapasessa olivat liian kova pala purtavaksi eilen leffaa katsellessa, joten aloitin seuraavan parin. Malli on sama, koko on suurempi (vaikkakin puikot ovat ohuemmat). Lankana on Noro Kyreon Sock ja käytän sitä siis kerän molemmista päistä. Hämäävästi tulee vaan tuohon ennen peukaloa samaa oranssia molempiin raitoihin, joten kuvio katoaa hetkeksi. Kadotkoon, värien takia mä tuota karheaa lankaa neulon enkä kuvion :) Kerä muuten näyttää ihan eri työhön kuuluvalta :)

Tuollainenkin tekele pyörii tässä sohvalla. Lanka on Jojoland Kaleidoscope ja se on vyyhdillä supersuloinen. Sukkana "ei niinkään". Saa nähdä, selviääkö tuo raakile hengissä sukaksi asti vai päätyykö se takaisin kerälle.

Voi ei, se piippaa mulle!

Olin sitten eilen selittänyt unissani miehelle, että Novitan uutuuslanka on pinkkiä ja se piipittää. Olin selittänyt myös paljon muuta langoista, kertonut mm. mitkä olisi mielestäni hyviä nimiä langoille. Miestä harmitti, ettei se muistanut yksityiskohtia tuon piipittävän langan lisäksi.

Miehestä puheen ollen, mä käytin sitä satunnaislukugeneraattorina arpoessani koivusukkia. Huiman osallistujajoukon keskeltä voittajaksi karsiutui Lettu! Onneksi olkoon! Ja pahoittelut molemmille voitotta jääneille osallistujille :)

Eilen oli muuten oikein mukava neuletapaaminen vaikka mua ei oikein huvittanut neuloa. Jotenkin se viini, brownie, cookie ja hölötys kompensoivat mukavasti :) Kiitos kaikille paikalla olleille, ensi kuussa taas tavataan.

Ensimmäinen ravelympialaislapanenkin pääsi puikoille. Pyörittelin lankakasaa aikani, mutta valitsin lopulta kerät Maijaa ja Sisua. En ole ihan varma, pidänkö tuosta, mutta katsotaan nyt, mitä siitä tulee.

Ja Shibu-toppi on kylvyssä, se valmistui sopivasti juuri ennen olympialaisia. Postaan siitä huomenissa.

No mutta mikäs se siinä? Kerron siitäkin myöhemmin.

Amalgaamia ja mansikkaa, juuri oikeenlaista kemiaa, woaaoaa

Muistakaa hei edellisen postauksen arvonta, Lettulla on muuten tylsää siellä.

Voihan Neon2. Olen viettänyt yli 1½ tuntia selälläni suu ammollaan. Imurin lisäksi suussani oli laskujeni mukaan 4 vanutuppoa ja neljä kättä. Lisäksi yhden hampaan ympärille kiristetty ruuvi (!) törötti pahaenteisesti näkökenttäni alalaidassa. Ne jotka on mut nähneet, tietää, etten mä ole mikään suurisuinen sammakko. Sattui. Onneksi minuun oli isketty 6 puudutuspiikkiä, muuten olisi tullut itku.

Juurihoidolta kuitenkin vältyttiin. Kaksi vierekkäistä poskihammasta runnottiin samalla kertaa kuntoon ja seuraavan kerran tarvitsee mennä vasta syyskuussa. Ohjelmassa vielä muutama reikä, yhden hampaan reunan hionta, hammaskiven poisto ja kolmen viisaudenhampaan poisto. Sitten multa on poistettu neljä, enää yksi jäljellä. :P

Lohduttauduin Menitassa - Samos Lollipopit olivat euron kerä. Teen serkun vauvalle nutun, siis heti olympialaisten jälkeen. Olympianeuleeni on neljä paria lapasia, niistä lisää olympiablogissa, linkki sivussa :)