Kuin taskurapu

Kolmen viikon blogihiljaisuus. Taas. Mutkun on lannistanut! Kiva neule esiteltävänä, muttei yhtään kunnollista kuvaa. Joudutte uskomaan sanallista selitystä.



Tämä tunika alkoi, kuten moni muukin tekemäni vaate, pikaisesta töherryksestä muistikirjaan. Tästä alun ajatuksesta säilyikin monta elementtiä, esim. nuo 3/4-hihat. Pituutta tuli enemmän. Kuva on huhtikuulta 2014.



Jottei paita olisi liian helppo nakki purtavaksi, päätin taas keksiä pyörää uudelleen ja mennä vaikeimman kautta. Aloitin rehvakkaasti neulomisen toisesta hihansuusta ja posottelin paidan poikittain. Ensin hiha lisäillen tarpeen mukaan (ei tietenkään muistiinpanoja, ne on amatööreille). Olkapäälle päästyäni loin kylkisilmukat provisional cast onilla sekä ennen että jälkeen hihaosuuden ja sitten muutaman lisäkerroksen jälkeen purin apulangat ja silmukoin kylkisauman yhteen. Kyllä. Silmukoin reilu sata silmukkaa kylkisauman kohdalta.
Vyötärö- ja lantiomuotoiluja tein lyhennetyillä kerroksilla vähän fiiliksen mukaan.

Etenin kohti pääntietä neuloen tasona helmasta helmaan. Kun saavuin pääntien reunaan, neuloin ensin etukappaleen toiselle hartialle asti. Neuloin pääntielle kahdeksan silmukkaa ainaoikein-neuletta ja kaventelin/lisäilin ainaoikein-neuleen ja sileän rajalla niin, että sain matalan pyöreähkön pääntien linjan aikaiseksi. Jätin silmukat odottamaan.

Palasin takakappaleen puolelle ja neuloin samoin kuin etukappaleen, mutta ilman ainaoikein-kaistaletta ja muotoillen pääntien syväksi v-aukoksi. Suunnilleen puolivälissä takakappaletta jätin koko homman noin vuodeksi marinoitumaan kun ei vaan napannut enää yhtään.

Noin vuotta myöhemmin kaivoin mytyn jostain kaapin perukoilta ja aloin pähkäillä, että mitäs tässä tulikaan aikoinaan tehtyä. Kun etu- ja takakappaleet olivat valmiit, liitin ne taas samalle puikolle ja yritin toisintaa ensimmäisen hartian ja varsinkin ne hilpeät vyötärömuotoilut.



Kai ne meni sinne päin. Sitten taas silmukoin sivusauman yhteen ja aloitin hihaa. Laskemalla ensimmäisen hihan lisäyksiä yritin saada aikaiseksi samanlaisen hihan.

No, kun vartalo-osa oli valmis, piti aloittaa helman viimeistelyä. Neuloin sinne n. 20 silmukalla kaksinkertaisen helmakaitaleen, joka taittui nätisti kaksin kerroin, kun puolessä välissä oli yhden nurjan silmukan taittoraita. Kiinnitin kaitaleen neuloessani, niin tuli sopiva eikä tarvinnut ommella.

Sitten selailin Ravelryä ja Pinterestiä muutaman päivän, kun valkkasin sopivaa virkkausmallia. Valitsin lopulta Gypsy Shawlin ja virkkasin neljä kolmiota sen ohjeella. Tässä vaiheessa piti sitten vähän ommellakin, että sai ne kiinnitettyä.



Lopputestailussa totesin pääntien olevan vielä himpun iso. Virkkasin pääntielle kolme kerrosta kiinteitä silmukoita ja hyvä tuli!

Lopulta tunika meni joululahjapakettiin siskolle.

Poikittain neulottu tunika
Malli: niin stetson ettei tosikaan
Lanka: ColourMart Extra Fine Merino 10/30NM DK Weight, väri Petrol, 1,99 kartiota eli himpun vaille 300 grammaa.
Puikot: 4,5 mm, helmakaitaleessa 4 mm.
Koko: jotain M-L väliltä

Fiilis on hyvä. Tekisin itellekin jos psyyke kestäisi!