perjantai 16. elokuuta 2013

Toinen satsi joulusukkia

Viimeksi esittelin raitasukkia Wollmeisesta, nyt sitten yksivärisiä sukkia Wollmeisesta. Sitten on vielä kolmet raitasukat esittelemättä ja parit muut, sitten olisinkin jo ajan tasalla sukkaraportoinnissani.


Ensimmäisenä elämäni valon joulusukat. Wollmeisen Twiniä, väri Neptun Light. Silmukoita 72 ja puikot 2,25 mm. Koipi sillä on kokoa 44.
Olin vähän pettynyt siihen, miten solidi tämän langan väri oli.


Ylläolevassa kuvassa väri toistuu oikeanlaisena. Olin laiska enkä modannut muita kuvia. Sen sijaan tuossa kuvassa, kuvakulmasta johtuen, varsi näyttää tosi lyhyeltä. Todellisuudessa se on vain n. 10 kerrosta jalkaterää lyhyempi.

Näissä sukissa on samat speksit kuin jotakuinkin kaikissa neulomissani sukissa: Ranskalainen kanta ja nauhakavennukset. Mallineule on 2o2n, joka yhdennellätoista kerroksella oikeilla silmukoilla on tehty kahden silmukan palmikkoa.


Kuvaussession toteutin ihan kotiparvekkeella.

Seuraavat sukat ovat kovasti suosimaani varretonta mallia. Monetkohan tällaiset tässä blogissa on nähty? Itselleni neulon lähes poikkeuksetta varrettomia sukkia. Kuljen yleensä hameessa kesät talvet ja varrettomat sukat toimivat kesätennareissa ja paksujen sukkisten päällä talviaikaan. Nämä sukat ovat kuitenkin siskon nimpparia varten pyöritellyt.


Lanka on Wollmeisen Twiniä, väri Sanguinello. Silmukoita 64, puikot 2,25 mm, kengänkoko 38. Mallineule on Alice Yun Shur'tugal, ja olen käyttänyt sitä monissa sukissa. 

Nämäkin kuvat otettiin partsilla, jalkojen alla on aikoinaan neulomani ryhävalas, joka on loistava löhötyyny parvekeoloihin. Kuvaan kurkistelee myös habanero, joita parvekkeellamme asuu kahdeksan.


Vielä yhdet ja sitten lasku. Mistä tulikin mieleeni jääkaapissa oleva kylmä valkoviini.

Näistä raportoiminen on vaivalloista, koska olen saanut vain yhden edes jotenkuten tolkullisen kuvan. No mutta, sukat siinä erottuu.


Lanka on, huokaus, Wollmeisen Twiniä, väri Taube. Tosi vaikea väri kuvata. Ajatelkaa hortensiansinistä miksattuna mustikkaan, selvällä violetilla pohjasävyllä. No, tuossa kuvassa väri toistuu  kohtuullisena. Noin sata muuta kuvaa on alkeellisen kuvankäsittelytaitoni tuolla puolen sinisissä sfääreissä.

Nämä sukat neuloin kummitytölleni joulua ajatellen (apua, ei kai se jo osaa löytää tänne?). Se on maailman paras kummityttö ja tuonut elämääni ihan suunnattomasti iloa ja riemua, ja tietysti myös huolta ja pelkoja. Joka silmukka näitä tehdessä on ollut sillä välittämisellä kyllästetty. Miten voisin suojata tyttöä maailman kolhuilta yhtä helposti kuin hänen jalkojaan kylmältä? On kai vain alistuttava uskomaan siihen, että hänen siipensä kyllä kantavat.

Silmukoita taas 64, puikot 2,25 mm, ranskis ja nauhis. Pintaneule kaksi kerrosta oikein, kolmas kerros 1o1n - Nancy Bushinkin mielestä se toimii ja olen vahvasti samaa mieltä. Ai niin, kengänkoko 39 - uusi sukupolvi huitelee ihan uusissa korkeuksissa.


3 kommenttia:

  1. Ihania sukkia! Wollmeisen sävyt ovat kyllä melko mahdottomia kuvattavia kaikessa kauneudessaan.

    VastaaPoista
  2. Taas niin kauniita sukkia, Wollmeisen värit on parhaita luonnossa.

    VastaaPoista

Kaikenlaiset terveiset ovat lämpimästi tervetulleita!