Uusi lempivaatteeni / My New Favourite Garment

Olen alkanut höpöttämään blogissani paljon vähemmän tämän kaksikielisyyden myötä. Tiedä sitten, onko se hyvä vai huono asia...
Niin tai näin, ehdin onneksi ottamaan läjän uusia valokuvia ennen kuin toimitin kameran lainaan. Jei vähän kirkkaampi päivä! Jei kamerajalusta! Jei uusi villatakki, joka on ollut jo hetken valmiina, jota on pidetty ahkerasti ja joka siis esiintyy kuvissa hyvän aikaa käytettynä.

We had a day of half-decent daylight yesterday, which made me run to the camera and take pictures of everything I have not had a chance to photograph. A new tripod was also tested for the first time and it seemed to work fine albeit it is a cheap, plastic-y and thus very light-weight model.

Hahaa teennäinen "katson kiinnostuneena kauas kyläraitille - mitä salaisuuksia tulevaisuus tuokaan tullessaan?" -ilme.

I've been laughing at my expression here. "Oh, what secrets will my future behold, she pondered, looking absent-mindedly out of the window".

Tuskien villatakki (Ravelry)
Malli / Pattern: Oma, ei tule julkaisuun. / My own, won't be published.
Lanka / Yarn: Wollmeise Sockenwolle Twin 80/20, 'Aquarius' + 'Maharani', 455 g
Puikot / Needles: Knit Pro 2,5 mm
Napit / Buttons: Muovia, Hakaniemen Punaisesta langasta. / Plastic, from a local shop.

Näyttääpä vinolta. Noh, kyllä se asettuu ihan suoraan ollessaan päällä. Tein tämän siis niin, että ensin testailin kirjavalla langalla ('Maharani') mahdollisia kappaleiden leveyksiä. Vaihtoehtoja ei kauheasti ollut tuon värirakenteen saavuttamiseksi ja loppusäätö piti tehdä puikkokoolla ja neuloksen valinnalla. Simppelinä pitsinä pinta näytti hyvältä, mutta kappaleesta olisi tullut liian leveä. Puikkokoossa menin alas ja alas ja alas - 2,5 mm tuotti jo aika tiivistä pintaa, mutta ei kuitenkaan liian peltiä. Silmukoita mahtuu 34 kymmenelle sentille, kerroksia 44.
Lisää haastetta tuotti se, että värikaistaleen alueelle oli aika mahdotonta tehdä lisäyksiä tai kavennuksia ilman, että värit lähtivät sekoittumaan. Niinpä vyötärömuotoilu on varsin maltillista ja värikaistale loppujen lopuksi aika kapea.

It looks a bit loop-sided here, but not when worn. I started out testing the colourful yarn ('Maharani') for different widths. I wanted the colours to be symmetrical on both sides of the button band, so I didn't have that many options. I fine-tuned the width by abandoning the thought of lace, which would have looked really nice too, and by going down on needle size. I ended up with 2.5 mm needles, which produced quite tight a fabric (34 stitches and 44 rows per 10 cm or 4 inches).
An extra challenge was that one could not place increases or decreases on the colourful section or the colours started mixing up. That's why the cardigan has so subtle shaping on the waist.

Kun olin saanut värikaistaleen tehtyä, neuloin siitä ylöspäin kainaloihin ja alaspäin lantiolle. Yhden resorin purin ja neuloin lisää pituutta - oman kropan pituutta on jotenkin aivan käsittämätöntä hahmottaa. Kainaloissa liitin hihat mukaan ja aloitin ihan peruskaavan mukaiset raglankavennukset (joka toisella kerroksella 8 silmukkaa pois). Kaulukseen samaa ribbiä kuin helmassa ja hihansuissa.

After finishing the space-dyed section I simply knitted up and down from it. At the armpits I added sleeves and started very basic raglan decreases (8 decreases at every other row). Ribbed collar to match the hem and the sleeve hems.

Napit. Huokaus, napit. Ensin oli tarkoitus käyttää vain keltaisia. En kuitenkaan löytänyt sopivia, vaikka tein Paljon Työtä sen eteen. Jo Etsyn nappivarastojen plärääminen vei aikaa, saati sitten maailman kaikkien muiden nappeja myyvien nettikauppojen. Varmasti en liioittele. Tallinnassakin sompailin kaikki mahdolliset nappilähteet läpi, tosin Karnaluksiin en ehtinyt. Lopulta päätin yhdistää kolmea väriä ja löysinkin sopivat ihan kotikaupungistani. Sen verran kompromissifiilis jäi, että päädyin piilonapitukseen, joka onkin tosi hauska. Napit vilkkuvat juuri sopivasti kaula-aukosta.

The button project very nearly drove me insane. I searched every single web shop in the world, including Etsy's huge supplies department. I went through Tallinn's yarn stores. Finally I ditched my dream of using only yellow buttons, decided to combine three colours and found very suitable buttons from a button store near by. I still had a nagging feeling of a compromise and decided to use hidden buttoning. Good choice! I love the way the buttons show when the cardigan is actually on me.

Kaiken kaikkiaan koko projekti vei noin 7 kuukautta. Toki tein aivan käsittämättömän läjän kaikkea muuta siinä sivussa ja mukaan mahtui pari pidempää taukoakin, mutta kuitenkin takki vei aivan käsittämättömän paljon aikaa ja hermoja. Olen purkanut ja neulonut ja piirtänyt ja laskenut ja purkanut ja neulonut ja kiroillut ja purkanut. Onneksi! Sain nimittäin tosi mieluisan vaatteen, jota tulee varmasti pidettyä paljon.

All and all this project took about seven months to complete. Of course I made a bunch of other things while this was on the needles, but still this took an amazing amount of work. I ripped and knitted (I seriously want to use 'knit' instead of 'knitted' for past tense, I wonder which similar verb gives me that feeling) and drew and counted and ripped and... But I am really glad I did! The end result is something I really, really adore and will definitely wear a lot.

Powered by Qumana