Muuta kuin neuleita - värejä ja blogeja

Neulotteluan Sndra antoi minulle Ilosofiaa was here -tunnustuksen, koska tarjoan kuulemma väriterapiaa :) Kiitokset! Värit ovat minulle tärkeitä, eikä blogin värisekamelskasta uskoisi, kuinka uskomattoman nilli olen tykkäämisteni suhteen.
Esimerkiksi juuri nyt neulon petroolia, lempiväriäni, mutta eipä tämä olekaan hyvä petrooli ainakaan näin kevään valossa. Saas nähdä, mikä on paidan kohtalo.
Raaaakastan räikeitä kellanvihreitä, mutta yhtään sinertävä vihreä on ehdoton ei. Samat jäykät rajat koskevat punaisia, violetteja, keltaisia ja varsinkin harmaita. Olen joskus miettinyt joidenkin värien suhteen, että pitäisi piirtää aallonpituusjanalle ne minulle kelpaavat jaksot ja katsoa, onko niissä mitään symmetriaa tai säännönmukaisuutta.

"Ilosofiaa was here tunnustuksen idea lähti siitä, kun törmään silloin tällöin blogeihin joissa tuntuu heti kotoisalta. Se voi olla blogin ulkoasu, ihanat käsityöt, kauniit kuvat tai se tunnelma tai ensivaikutelma jonka blogista saa, kun sinne ensimmäisen kerran astuu sisään. Ihan kun kotiin tulisi. Tuntuuko tutulta?

Tämä tunnustus lähtee siis kiertämään blogimaailmaa ja antamaan tunnustusta niille kaikille ihanille ja kotoisille blogeille.

Ilosofiaa was here tunnustuksen mukana tulee myös pieniä velvollisuuksia. 
1.Tunnustus jaetaan kolmelle omasta mielestä kotoisalle blogille. Sellaiselle, joka aina saa palaamaan takaisin ja takaisin. Muutamin sanoin blogia kuvaillen kerrot miksi juuri tämä blogi saa tunnustuksen. 
2. Linkitä blogit joille olet antanut tunnustuksen takaisin Ilosofiaa http://ilosofiaa.blogspot.fi/ blogiin vaikka kommentoimalla jotain postausta. Lisään itse kaikki linkitetyt blogit omaan listaani joille teen oman sivun omaan blogiini. 
3. Tämä tunnustus on tarkoitettu käsityöblogeille tai ainakin osittain käsitöitä käsitteleville blogeille."

Minulla on lukulistassani paljon käsityöblogeja, mutta jotenkin tuntuu, että monen edellisestä päivityksestä on jo pari vuotta aikaa. Tämä ei ole moite, hyvä kun itse joskus onnistun päivittämään. Ravelry kai sen käsityöblogien hiipumisen omalta osaltaan tekee.

Nostan tähän kaksi blogia, jotka lämmittävät mieltäni aina päivittyessään. Ihailen molempien rouvien hienostunutta makua ja kädenjälkeä.

Valaan villapaita. 

Kottby.

Täydellisen kellanvihreän sukkalangan sain juurikin yllämainitulta Rouva Valaalta. Tunnustus ei kuitenkaan ole seurausta tästä lahjonnasta.

Sudrana Awards 2010

Vuoden malli

Robottitanssi - kaunis ja tasapainoinen raglanpusero nuorille vilistäjille (miksi muka vain pojille?). Lanka on hyvin saatavissa ja raglania on helppo muokata eri kokoihin. Ajattelin ehkä soveltaa kuviota ihan itselle. En ole vielä edes kolmekymppinen! Lisäksi ohje on taitettu sievästi (miksi muuten hyvä ohje julkaistaan liian usein ilman mitään taittoa?)

Pattern of the Year
It is only in Finnish, but there might be a change to that along the road. Robottitanssi - a balanced raglan sweater for kids. I might have to make something along these lines for myself, I am not even 30 yet. Also, the pattern has a nice layout. Why do people publish beautiful patterns without any work on that department is beyond me.

Vuoden tekijä
Ystävän nimeäminen on vähän hassua, mutta minkä mä sille voin, että mulla on lahjakkaita ystäviä? Tuulia Salmela Louhittaren luolasta on suvereenisti vuoden tekijä. Paitsi että ihailen hänen neuleitaan, olen kuluneena vuonna hankkinut häneltä värjättyä lankaa, värjättyä villaa ja värjättyjä kankaita. Neulon jatkuvasti hänen ohjeillaan. Luolan asiakaspalvelu on järkähtämättömän ensiluokkaista. Rikastutat harrastamistani, rakas!

Artist / Craftsman of the Year
I know, I know, she's a dear friend, but it's not my fault my friends are so bloody talented, is it? Tuulia Salmela from the Knitlob's Lair is the Artist of the year, no doubt. I am an admirer of her knitwork, but I have also acquired her dyework this year - yarn, spinning fibre and fabrics. I also use her patterns and method all the time. The customer service is flawless. Thank you, darling, you make my crafting so much better!

Vuoden lanka
Toistan itseäni, mutta mitä väliä. Mun palkinnothan nämä on. Wollmeisen 100 % sukkalanka. Olen neulonut sitä tänäkin vuonna paljon, olen tehnyt villapaitoja, takkeja ja pipoja, hanskoja ja huiveja. Lainaan itseäni viime vuodelta: "Monikäyttöinen, ohut, konepestävä lanka, joka on kohtuuhintainen, upean värinen ja hyvänkokoisissa, siisteissä vyyhdeissä. Lanka on tiukkakierteinen ja oikea ilo neuloa." Loppuvuodesta Wollmeisen käyttämä villapesuaine muuttui Perwollista/Perlanasta vartavasten Wollmeiselle kehitettyyn tuoksuun/pesuaineeseen, josta mulla on vasta yksi nuuhkuttelukokemus eikä lainkaan pitkäkestoista kokemusta, mutta toistaiseksi uudistus vaikuttaa hyvältä.

Yarn of the Year
Yes, I am going to say it again: Wollmeise 100% Merino sock yarn. And I quote myself: " A versatile, thin, machine-washable yarn that is also affordable and comes in neat, big skeins. Not to mention the colours... It is a tightly spun yarn and an absolute pleasure to knit with." I still feel the same way. The scent of the yarn changed this year as Wollmeise got her own wool wash with custom scent. So far I like it.

Vuoden lankakauppa
Lankakauppa Kuje. Olen tilannut usein ja muutenkin tehnyt yhteistyötä Kujeen kanssa kuluneena vuonna, eikä ole poikkipuolista sanaa sanottavana. Hyvä asiakaspalvelu, hyvä valikoima.

Yarn Shop of the Year
Lankakauppa Kuje. A Finnish webstore, with which I have cooperated many times this year, and I have absolutely nothing to criticize. Good service, good selection.

Vuoden tarvike 
Succaplocci -tuotteet korjaavat potin jo kolmantena peräkkäisenä vuonna. Käytössä jatkuvasti. Ekologinen, kotimainen tuote, muutaman vuoden käyttö ei näy missään.

Tool of the Year
The Succaplocci sock blockers again, for the third time already. Congrats on the hat trick! Ecological product from one's own country. I use them all the time and cannot see any wear yet.

Vuoden tapahtuma
Kuluneena vuonna saimme nauttia Päivölän neuleretriiteistä peräti kaksi kertaa. Olen loputtoman kiitollinen järjestäjille heidän näkemästään vaivasta.

Event of the Year
We've had TWO knitting retreats this year. I am so grateful to have been able to enjoy this kind of activity and even without doing anything to make it happen. Thanks, girls!

Vuoden blogi
Vähän neulemaailman ulkopuolelta, käsitöiden parista kuitenkin :) Lennu nimittäin ristipistelee sekä suomeksi että englanniksi blogissaan. Blogi on mulle uusi tuttavuus, kun vasta aloittelen tätä pistelyuraani, mutta Lennulla tuntuu aina olevan inspiroivia juttuja meneillään.

Blog of the Year
I have just started cross-stitching this year and I have been hugely inspired by Lennu's stitching. She writes in both Finnish and English, so go and read and be inspired.

Vuoden kiitokset
Tää on ollut mulle henkisesti tosi vaikea vuosi. Kiitos kaikille, jotka olette olleet mukana tämän vuoden polulla <3 Olkoon ensi vuotemme valoisampi.

Thank-you of the Year
I've had a difficult year. Thank you all, who have walked with me on my path this year. Here's hoping our next year will be more peaceful and serene.

Ja halukkaille voittajille vielä nappi mukaan:

Winners, if you want a badge for your achievement, here you go :)

Totuuksia bloggaajasta / Truths

Riikkis muisti minua lämmittävällä plakaatilla. Haasteeseen kuuluu kertoa itsestään seitsemän asiaa ja jakaa palkinto eteenpäin seitsemälle blogille.

Riikkis gave me this blog award. The challenge is to share 7 truths about oneself and pass the award on to 7 blogs.

1.  Lapsuudenperheessämme on ollut lemmikkeinä koira, kissoja, akvaariokaloja, hamsteri ja varpusenpoikanen, jonka emo kävi pihallamme joka päivä tapaamassa tuota pesästä pudonnutta raukkaparkaa, kunnes pikkuvarpu kasvatti höyhenet, oppi lentämään ja lopulta muutti luontoon.

We've always had pets. When I was a kid, we had a dog, cats, fish, hamster and even a baby sparrow that had fallen off the nest. His mum came to visit him every day on our yard so we took him out for a walk to meet his mum :D Later he grew feathers, learned to fly and moved back to the wilderness.

2. Elokuvista seuraan mieluiten trillereitä ja kauhuleffoja. Olen myös lapsesta asti tykännyt dystopiasta ja muusta synkästä scifistä.

I love thrillers and horror movies. I also love dystopic stories and other dark science fiction.

3. Rakastan viiniä. Ystävättäreni vitsailivat tuossa kesällä, että jos olisin supersankari, supervoimani olisi skumppapullojen avaaminen.

I love wine. My friends just told me that were I a superhero, my gift would be opening bottles of sparkling wine.

4. Suhtaudun äänestämiseen ja vaaleihin intohimoisesti ja kehitän aina hirveän stressin, kun mietin, ketä äänestäisin.

I get really passionate about voting and elections.

5. Mulla on ihan naurettavan korostunut oikeustaju ja epäreilusti pelaavat saa musta vihamiehen.

I have a ridiculously strong sense of justice and people who play it less than fair will get an enemy out of me.

6. Yläasteen kuvismaikka sanoi, että mun pitäisi pyrkiä mainosalan ammattiin. Olin kehuista niin otettu, että muistan tilanteen edelleen jokaista yksityiskohtaa myöten.

My art teacher from 8th grade once told me to pursue a career in advertising. I was so flattered I still remember every detail from that moment.

7.  Olen joskus katsonut Blues Brothersin 3,5 kertaa saman yön aikana. Puolikas johtuu siitä, että nukahdin kesken. Olemme nuorina maratoonanneet myös The Doors -leffalla ja Leijonakuninkaalla, musiikin takia tietenkin. Mukana kuuluu laulaa lujaa.

I have watched Blues Brothers 3.5 times during one night. The I fell asleep. We have had movie marathons with The Doors movie and The Lion King too. Why these three? Great music!

Eteenpäin siis haaste. En ryhdy tarkastelemaan, kellä tämä on jo pyörähtänyt - ottakaa kohteliaisuutena vaan, jos tulee tuplat.

 Pay it forwards - here are the blogs I want to give this to.

Siina*k knits
Villavantus
Auring*n ihanat
Itte 
Villa Kiana
Puhti
Lori's page

Sudrana Awards

Vuoden malli
Tammikuussa julkaistu Ishbel-huivi on tämän kisan voittaja. Simppeli huivi, joka kelpaa pitsineuleita vieroksuvallekin. Näitä on Ravelryssä 4386 kappaletta, joista yksi on minun.
Vuoteen ei mahtunut yhtäkään varsinaista ooohpakkoaloittaaheti-ohjetta, joten valitsin voittajaksi mallin, joka on niittänyt suosiota laajasti ja jota moni on käyttänyt monta kertaa.

Pattern of the Year
Ishbel by Ysolda Teague. After its publication in January this pattern has been reproduced a wopping 4386 times (according to Ravelry). One of them is mine. I know that many people make one after the other, so it is definitely a winning design.

Vuoden tekijä
Tässä on kaikuja viime vuodesta, mutta Tikrun nimeän jälleen palkinnon saajaksi. Tänä vuonna hänen ohjeitaan on ilmestynyt ainakin Modassa, Designer Knittingissä (eli Vogue Knittingissä) ja Twist Collectivessa. Ravelryn faniryhmässä näkyy olevan 183 jäsentä. Onnea Tikrulle kansainvälisestä menestyksestä ja kiitos kivoista malleista!

Artist / Craftsman of the Year
For the second time in this award's two-year history this category goes to Tikru a.k.a. Mari Muinonen. She has published many designs this year, both in Finland and internationally. She also has a Ravelry fan group with 183 members. Congrats for your success and thank you for many brilliant patterns!

Vuoden lanka
Mietin tätä pitkään, mutta totesin sitten, että kyllä se vaan on Wollmeisen 100 % sukkalanka. Olen neulonut sitä tänä vuonna paaaljon ja toivottavasti neulon ensi vuonna yhtä paljon. Monikäyttöinen, ohut, konepestävä lanka, joka on kohtuuhintainen, upean värinen ja hyvänkokoisissa, siisteissä vyyhdeissä. Lanka on tiukkakierteinen ja oikea ilo neuloa.

Yarn of the Year
Yes, I am going to say it: Wollmeise 100% Merino sock yarn. I've knitted a lot with it this year and hope to do the same next year. A versatile, thin, machine-washable yarn that is also affordable and comes in neat, big skeins. Not to mention the colours... It is a tightly spun yarn and an absolute pleasure to knit with.

Vuoden lankakauppa
Brittiläinen ColourMart. Edullista bränditöntä lankaa, toimituskulut kuuluvat hintaan. Olen tilannut useampaan villatakkiin langat täältä ja toimitus on aina nopea. Jotkut ovat moittineet, etteivät värit näytä näytöllä samalta kuin livenä, joten ollos varoitettu.

Yarn Shop of the Year
This one goes to ColourMart. Very affordable yarn that is refreshingly brand-free. The postage is already included in the prices and they deliver very quickly. Some people say that the colours on the website are a bit misleading, so be cautious when ordering. I've never felt disappointed.

Vuoden tarvike
Mulla on pari suosikkituotetta - Succaplocit (palkinto jo toisena peräkkäisenä vuonna!) ja kunniamaininnan saavat Infinity Stitch Markerit täältä.
Succaplocit ovat kauniit, huolella kotimaassa valmistetut ja kierrätysmateriaalia. Ne jopa postitetaan ekologisesti!
Infinity Stitch Markerit ovat kauniit, yksinkertaiset ja toimivat.

Tool of the Year
The Succaplocci sock blockers again! They are beautiful, well-crafted and ecological. They even use ecological shipping materials!
An honorable mention goes to Infinity Stitch Markers. They are beautiful, simple and work like a charm.

Vuoden julkaisu
Vuoden julkaisuksi nimetäänkin hassusti maa. Viro on kunnostautunut tänä vuonna niin, etten osannut valita kahden ilmiön välillä. Vuoden toinen virolainen julkaisu, joka teki vaikutuksen, on Käsityö, uusi lehti Suomen käsityömarkkinoilla. Virossahan Käsitöö on ilmestynyt jo pitkään ja on suosittu. Kiva oli saada uudella otteella käsitöitä lähestyvä lehti tänne Suomeenkin.
Toinenkin suuruus vuodelle mahtuu Vironmaalta. Haapsalu Sall, jolle voisi myöntää samalla vuoden kaunein kirja -palkinnon. Nyt sitä muuten saa myös englanniksi!

Publication of the Year
Not a book or a magazine this time, but a country. Estonia has produced lots of interesting stuff this year. A translated edition of their biggest crafts magazine, Käsitöö, just appeared on the Finnish magazine racks. Also the most beautiful book of the year, Haapsalu Shawls, is Estonian.

Vuoden tapahtuma
Tässäkin sarjassa jaetaan palkinto ja kunniamaininta.
Itse awardi menee tietenkin Suomen ensimmäiselle neuleretriitille! Yleensä lajissaan ensimmäiset ovat niitä harjoituskierroksia, mutta tämä oli täyttä asiaa alusta loppuun.
Kunniamaininnan saavat Ursulan ylimääräiset neuletapaamiset vierailevien neulojien kunniaksi. Näitä on vuonna 2009 järjestetty ainakin kolmesti ja osanotto on ollut kiitettävää. Myös vieraat ovat käsittääkseni viihtyneet.

Event of the Year
The award goes to the first Finnish knitting retrite. Totally professionally organized, even though it was put together by two volunteers. We all had a great time!
An honorable mention goes to Cafe Ursula's knitting meet-ups, especially the ones we arranged outside the normal curriculum to meet fellow Ravelers from other cities and even countries. I hope pur guests had a good time, we certainly did!

Vuoden tulokas
Ravelryn Off Topic -keskusteluun keskittyvä Kahelit-ryhmä. You rock, you crazy people!

Newcomer of the Year
A Finnish Ravelry group called Kahelit ('the nutters'). It is off-topic mainly and there are some wonderfully funny discussions there. Sorry it's only in Finnish!

Vuoden blogi
Toivoisin, että minulla olisi palkintokomitea nimeämässä ehdokkaita. Luen paljon blogeja ja pääasiassa pidän lukemastani, joten kiitos teille :) Tällä kertaa palkinto livahtaa Britannian suuntaan, koska palkintotyranni päätti palkita erityisesti ilosta, energiasta, väreistä ja positiivisesta asenteesta. Iloa päiviini tuo Attic24.

Blog of the Year
This time the award is mostly for joy, energy, colour and positive attitude: Attic24!

Vuoden mahalasku
Tätäkin mä mietin pitkään. Tai lähinnä muotoilua, koska en halua mustamaalata ketään enkä tunkea lusikkaani soppiin, jotka eivät minulle kuulu. Palkinto myönnetään Novitan viestinnälle. Jos Novita oppii arvostamaan potentiaalisia asiakkaitaan ja osoittamaan sitä viestinnässään alentuvan daamittelun sijaan, ehkä ensi vuonna näemme vuoden sädekehä- tai vuoden kunnostautunut -kategorian?

Blooper of the Year
A Finnish yarn manufacturer has shown some pretty nasty attitude towards the customer feedback it has received. But maybe next year we have a new category for redeemers?

Vuoden kiitokset
Erityiskiitokset Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:lle ja Taito-lehdelle: Saimme heiltä mukavat terveiset Ullan pikkujouluihin -  numero Taito-lehteä jokaiselle ja kiva tarjous lehden tilauksista. Myös saatekirje oli mahtava. Siinä kiitettiin Ullaa ja Ullan jäseniä suomalaisen käsityökulttuurin ylläpitämisestä ja elävöittämisestä. Tuli oikein arvostettu olo.

Thank-you of the Year
The Finnish Crafts Organization Taito sent its regards for 'our' knitting webzine Ulla's Christmas party. Everyone received a copy of their magazine and a nice offer. They said they want to thak Ulla's members for keeping the Finnish crafts culture alive and versatile. I felt so appreciated!

Kreativity

Mähän olin vallan unohtanut, että Tui antoi mulle maininnan ja tehtävän.

Kyseessä on tällainen kerro-itsestäsi-seitsemän-totuutta -tehtävä. Tunnetusti olen hyvä ja nopea (khöm) keksimään näitä...

1. Minulla on vatsassani kaksi n. 10 cm pitkää arpea.
2. Ensimmäiset nukkeni olivat Matti ja Pelle. Matin sain mummilta ja Pellen Erkki-enolta. Minulla on ollut myös Matti ja Pelle -nimiset rotat. Tai no - Matti elää edelleen.
   
3. Toinen nimeni on Kaarina ja pidän siitä kovin.
4. Ensimmäinen sanomani sana oli "auto". Ensimmäinen lukemani kirja oli Uppo-nalle eksyksissä. Ensimmäinen ei-lastenlaulu-kasettini oli Beatlesin Red Albumin eka levy tai joku varsin samansisältöinen halpakokoelma. En pitänyt kappaleesta "Twist and Shout", se oli mielestäni turhan raju.
5. Lempinimiäni ovat kautta vuosien olleet Öhkömönkiäinen (rakkaat vanhemmat <3), Ute (Ukki) ja Dura (ystävät teinivuosina). Erään talven ajan Kukka ja Saija kutsuivat mua nimellä Lonkka.
6. Katson mielelläni psykologisia trillereitä.
7. Olen harrastanut karatea, mutta en edes muista, mitä koulukuntaa. On mulla keltainen vyö.

Olen viime aikoina laittanut useamman totuushaasteen eteenpäin, joten nyt jääköön väliin - en nimittäin jaksa tarkistaa, kenet olen jo mihinkin haastanut.
Tänään on pingotettava Ishbel. Myös jauhetut halinallet uhkaavat valmistua. Pitää iskeä taas uutta työtä puikoille jottei tasapaino kärsi.

Powered by Qumana

Honest (s)crap :)

Eräs vakituisesti uutta ja mielenkiintoista luettavaa minulle tarjoava blogisti on Villa Lankala. Hän vierailee myös ahkerasti omassa blogissani ja ilahduttaa minua usein myös kommenteilla - asia, jossa itse olen avuttoman laiska. Tällä kertaa sain kommentin sijaan varsinaisen kunniamaininnan ja haasteen heittää sen eteenpäin... ja siinä ohessa kertoa totuuksia itsestäni.

Hmmm, kymmenen totuutta itsestäni. Aika vaikeaa aloittaa, mitähän mä en olisi jo jakanut teidän kanssanne?

1. Mulla on huono muisti. Siis ihan oikeasti huono, niin huono, että olen miettinyt, pitäisikö mun käydä siitä asiasta lääkärissä. Muistutan ihan hajamielistä professoria. Unohdan käydyt keskustelut, sovitut asiat, puuron uuniin, tavarat junaan... En voisi elää ilman kalenteria, koska istuisin vain tyytyväisenä sohvalla enkä edes muistaisi unohtaneeni mitään. Lisäksi lähden jatkuvasti kotoa ilman avaimia.
   Sisko aina varmistaa lapsenvahtikeikat ja muut vielä edellisenä päivänä, ja melkein joka kerta yllätyn että ai jaa, oonko mä sopinut tällaista?
   Lisäksi mulla on kaikki aina hukassa, varsinkin lääkereseptit ja sakset. Tällä hetkellä myös mittanauha ja puolikas huivi (jo vuoden kateissa!) sekä eräs ruskea mekko.
2. Rakastan silkkiä ja vihaan sitä, että rakastan silkkiä. Mun monimutkainen ja häilyväinen moraalini sallii kyllä eläinten hyötykäytön, mutta ei sitä, että jokin elää vain kuollakseen. Vrt. riista ja lihakarja - riista on elänyt elääkseen ja sitten se kuolee, lihakarja elää vain kuollakseen. Lammas elää elääkseen, mutta se käytetään myös ruoaksi. Viljelty kala elää kuollakseen, riistakala elääkseen. Silkkiperhosen toukka elää kuollakseen, koska vain sen kuoltua voidaan silkki hyödyntää. Ja niitä pitää vielä kuolla niin paljon! Mutku! Silkki on ihana kuitu.
3. Koukutun asioihin järkyttävän helposti. Tällä hetkellä "se jokin" on iPhonella ja iPod Touchilla toimiva ilmaispeli Swabs Online, sairaalaan perustuva perus-strategiapeli, jossa kootaan kokemusta, ostetaan välineitä ja haastetaan muita lääkäreitä kaksintaisteluihin. Tänään piti laittaa uudet haasteet sisään heti kun sai silmät auki ja illalla viimeisenä tarkistin, pitääkö laittaa "rahaa" turvaan pankkiin. Huokaus.
   Kulloinenkin koukuttaja voi olla kirja, tv-sarja, peli tai neule. Se kuitenkin valtaa koko vapaa-ajan ja pakkomielteenomaisesti pyörii jopa unissa. Sitten, parin viikon tai kuukauden päästä se menee ohi ja jotain uutta tulee tilalle.
4. Olen sotkuinen. Siis ihan oikeasti sotkuinen, ei sillä tavalla että joskus unohtuu paita sohvan selkänojalle, vaan siten, että olen täysin sokea roskille ja säännöllisesti homeeseen pääsevälle paistinpannulle. Aina lopulta saan tietoisesti komentaa itseni katsomaan ympärilleni ja raivaamaan elintilaa. Tämä on asia, jolle olisi pakko tehdä jotain, varsinkin kun on astmauhka päällä. Jos mulla ei ois tiskikonetta, ei ois kyllä puhtaita astioitakaan.
5. Mulla on epämuodostuneet munuaisaltaat ja virtsanjohtimet. Muutenkin oon vähän tällainen maanantaikappale, kuten olette ehkä huomanneet. Sanonkin aina, että on mulla ihan terve perna. :) Ei siis mitään suurempia terveysongelmia, mutta kaikkea pientä krenaa joka puolella - sivuääniä sydämessä, päässä vikaa, sekundasilmät, ärtyvä paksusuoli, munuaiset ihan mutkalla, skolioosi, kehittyvä astma, migreeni (uusin tulokas :D) ja sen sellaista. Ihan varmasti unohdan liudan merkityksettömämpiä. Kaiken kruunuksi tiedossa on vielä lisääkin kunhan parit tasakymmensynttärit juhlii tässä ensin.
   Oikeasti en kyllä ole syntynyt maanantaina.
6. Olen syntynyt torstaina, eräänä heinäkuisena aamupäivänä, 45 minuuttia sen jälkeen, kun äitini viimein saatiin suostuteltua sairaalaan. Tapani mukaan meinasin kuolla siinäkin hässäkässä.
7. Järkytin siskoni viikonloppuna perinpohjin toteamalla, että olen poliittisesti ehdottomasti enemmän oikealla kuin vasemmalla. Jatkoin vielä veitsen kiertämistä haavassa ja sanoin, että ellen äänestäisi aina Vihreitä, valintani olisi Kokoomus. Sain kyllä sellaisen katseen, johon sarjakuvataiteilija piirtäisi verta tihkuvia tikareita.
8. Vaikein asia lukiossa oli palorypälehapon hajoaminen (?) adenosiinitrifosfaatiksi (?) mitokondrioissa (?). Okei, mä tiedän, että ATP on kropan energiaa ja mitokondriot hoitaa ton energiatalouden soluissa, mutta en nyt muista liittyikö koko palorypälehappo juuri siihen. Mutta siis palorypälehappo oli se vaikein asia. Muistan, kuinka tuskaisena yritin opetella sitä kemiallista kaavaa ja miten vähän hienosti puuväreillä värittämäni kaavio auttoi asiaa. Ilman sitä typerää happoa bilsannumeroni olisi ollut parempi. (vähänkö kuulostin narkkarilta tossa, haha!)
9. Lukiosta puheen ollen, tein vahingossa yhden väärän ylioppilaskokeen. Olin ensimmäinen, joka koskaan omassa lukiossani kirjoitti latinaa ja se aiheutti ongelmia. Ensinnäkään kukaan ei kertonut opettajille etukäteen, että heidän pitää tuoda minulle tarkistettu sanakirja kokeeseen (omaa sanakirjaa ei saanut tuoda) ja ruotsinope Markku joutui kokeen aluksi pyöräillä kotoaan hakemaan mulle sanakirjan.
   Koe tuntui kovin vaikealta (suomennostehtävässä oli syylänenäinen mies) ja palautin kokeen epävarmana. No hylkyhän siitä tuli, ja kun anoin ylioppilastutkintolautakunnalta sitä, ettei se tulisi näkyviin tutkintotodistukseen, selvisi, että mulle oli erehdyksessä lähetetty A-latinan eli pitkän latinan koe D-latinan sijaan. Että ei ihme, että tuntui vaikealta.
   Edelleen kyllä vituttaa, etten edes saanut rahoja takaisin siitä kokeesta.
10. Joissain asioissa olen naurettavan ehdoton. En esimerkiksi KOSKAAN ostaisi Bio Luvilia 90-luvun karmeiden mainosten takia. Muutenkin, jos minut menettää asiakkaana, en palaa takaisin. Ei ainakaan vielä ole tullut sellaista tilannetta vastaan.

Vielä bonuksena kerrottakoon, että ylläolevaa listaa kirjoitin pätkittäin kolmen päivän ajan. En tiedä onko vika itsetuntemuksessa, ulosannissa vai luovuudessa, mutta olipa vaikeaa. Nyt pitäisi vielä valita kymmenen haastettavaa/palkittavaa niistä yli 330 blogista, joita seuraan.

• Ensimmäinen maininta on täältäkin pakko lähettää Liivian taloon. Miksen mä osaa ottaa noin tunnelmallisia ja kauniita kuvia? Liivian talossa eletään aidon kuuloista elämää, sellaista, joka maistuu purjoperunasosekeitolle ja ruisleivälle, tuoksuu vienosti laventelille ja kuulostaa levolliselle hyräilylle. Honest!
• Olen ennenkin tainnut lähettää jotain Silmukan anatomiaa tutkivalle nimimerkille "s". Tässä blogissa on mielettömän elegantteja sukkia ja kauniin elegantti tapa kuvata niitä myös. Myös upeita pitsihuiveja. Blogissa on jotenkin eteerinen yleistunnelma, joka mua ainakin rauhoittaa.
• Supersuoruudesta ja aidoista tunteista kiitän perhe Vinkeän emäntää. Käytännössä vauvaperheen elämää kuvaava blogi, mutta tässä blogissa äitiä saa vituttaa ja saa tunnustaa, että väsyttää. Niin aitoa elämää ettei enempää voisi olla. Honest!
• Langadonnalla valmistetaan käsin kaikkea inspiroivaa ja katsellaan linssin läpi tuttua maailmaa vähän uusin silmin. Tykkään!
• Lankastia on pullollaan kaikkea hauskaa: Chilejä, vuohia, neuleita... Taas sellaista mukavan elämänmakuista touhua.
• Lisää kauniita valokuvia löytyy Liinan villojen seasta. Hienoa sommittelua! Esimerkiksi nuo uusimmat tumppukuvat, ah. Myös mielenkiintoista tekstisisältöä. :)
• Nienorin teksti kuulostaa usein omasta näppäimistöstäni lähteneeltä, joten vaikea olla tykkäämättä :) Plussaa tännekin upeasta kuvakielestä

Siinä on nyt seitsemän kymmenen sijaan, mutta en millään jaksa valkata enempää. Flunssa painaa päälle ja silmät kirvelevät näytön paahteessa. Peiton alle, hips. Toivottavasti tämä tauti on selätetty pian, sillä maanantaina alkaa duuni ja ensi viikolla on Vuoden Suurin Tapahtuma eli neuleretriitti Päivölässä. Kakusta on jo sovittu, viiniasiat vaativat vielä hienosäätöä :)
Ensi kerralla sanon sanaseni tästä kiehuvasta 7V vastaan snobilangat -keskustelusta eli Kuinka villasukka pisteytetään.

Powered by Qumana

Kuulkaahan nyt

Kaikki kirjoitusvirheet humalan piikkiin - kello on jotakuinkin kaksi ja mulla oli ekat skumppatreffit klo 9 aamulla.

Oltiin Ursulassa. Juotiin molemmat peruskahvia, söin lisäksi Reissaria ja join cavaa (no ai jaa). Tyypillistä Ursula-palvelua - haettiin jonkin ajan päästä ilmaiset santsikupit kaffetta kahvipisteestä ja jonkin ajan päästä setä (omistaja?) tuli hakemaan ne pois. "Se kahvi oli seissyttä. Meillä ei anneta asiakkaiden juoda seissyttä kahvia." Toi uudet kupit pöytään ja haki kahvimaidot vielä. Olimme aamun ensimmäiset ja ainoat asiakkaat, mutta tyhjästä kahvilasta viis, meille oli pyöräytetty uusi pannu. Tunsin itseni jälleen kerran Kullanarvoiseksi Asiakkaaksi.

Olen tällä viikolla ollut kiltti ja myynyt eteenpäin Wollmeisea. En voitolla (ellei n. 60 senttiä per vyyhti lasketa tienaamiseksi), vaan siksi, että mä osaan nykyään ostaa sitä ja olen voinut jakaa tätä iloa muutamille muille. En kuitenkaan ota tilauksia vastaan :) Nämä ovat olleet kuitenkin onnenkantamoisia ja sattumaa - ei sieltä saa lahjakaskaan tilattua mitä haluaa, saati sitten ihan koska vaan. Toivon kuitenkin ihan todella kovasti, että diilaamani vyyhdit tulevat neulotuiksi ja saavat rakkautta. Haluaisin myös mielellään kuulla keskustelua siitä, jos lanka ei olekaan vastannut kehujani. Olen kehunut sekä värineroutta että pohjalankaa, mutta toki hehkutukseni on pohjautunut lähinnä omaan kokemukseeni ja arvostan kaikkia mielipiteitä. Mun Wollmeise-hehkutus ei kuitenkaan ole mitään maksettua mainosta vaan aitoa innostusta. Ruotikaa täällä tai Ravelryssä, kunhan puhutaan.

Olen saanut tunnustusta. Sekä Makepeace75 että Tui ovat inspiroituneet (lahjoutuneet?) blogistani ja olen siitä hyvin onnellinen. Olen onnellinen ihan jokaisesta lukijasta ja jokaisesta hymystä, fiiliksestä, käsityöinspiraatiosta ja ilon tunteesta, joita saatan hyvinä päivinäni saada aikaan.

HYVÄ BLOGI - PAREMPI MIELI -tunnustuspalkinto on tarkoitettu blogille, joka pelastaa kurjan päivän. Se naurattaa, laulattaa tai liikuttaa, ja sitä luettuaan voi vain huokaista tyytyväisenä. Hyvän blogin seurassa nälkäkin unohtuu! Hyvä blogi ei tuijota vain omaan napaansa, vaan ottaa myös muut huomioon - niinpä sen tuottama parempi mieli voi olla seurausta myös kommenttilaatikossa käydyistä keskusteluista. HYVÄ BLOGI - PAREMPI MIELI -palkintoa ei tarvitse saada jotta sen voisi antaa. Palkintoon ei liity eteenpäin jakamisen velvoitetta, vaan sen saa kuka tahansa vapaasti ottaa ja antaa milloin vain blogille, joka tällaisen tunnustuksen ansaitsee. Hyvä blogi - parempi mieli!

Voi naiset hyvät - kiitos! Kiva, että Tuita innostaa virkkaus minun myötäni, se on oikeasti opettelun arvoista. Tosin olen itse vasta-alkaja, Vilman Pitsilamppuun on vielä askel jos toinenkin... Tui kehuu lisäksi kuviani, mikä lämmittää sydäntäni. Mä olen NIIN aloittelija enkä koe itseäni kovin taiteelliseksi, mutta kiva, jos kuvat eivät nyt ihan vihlo näköhermoa.

Mä olen pahoillani, että joudun osin matkimaan. Tunnustus lähtee multakin Pujoliiville, kuvista ja elämänmakuisesta bloggaamisesta! Tealle Italiaan - kiitos, että Twitteröit ja bloggaat ja Ravelröit ja neulot kanssani! Erityisesti tykkään tästä postista. Toivottavasti vielä joskus tavataan. Käsitöiden (tekstiili-) ulkopuolelta arvostan hurjasti Norpatin edesottamuksia. Mäkin hihhuloin lokkien kanssa ihan samaan tyyliin. Kiitos! Norpatti on niitä harvoja, joiden tiedän arvostavan arkipäivän hullua kumppanuutta samoin kuin minä itse.

Sitten! Ankkalapio! Voi Salla, vain sinä ymmärrät, miten Liisa-sian kohtalo koskettaa!

Makepeacen blogissa arvostan erityisesti positiivista perussävyä, sellaista elämänoptimismia hjota ei ihan joka tyypissä kohtaa.

Hip, ois vaikka kuinka ja paljon asiaa ja pohdittavaa, mutta jatkan huomenna. Kello on puoli neljä. Krooh pyyh.

Powered by Qumana

Sitä sun tätä

Kiitos, AnniKainen! En oikein tiedä, mikä tämä tunnustus on, mutta sovitaan että se on vaikka Maailman ihanimman minän suurpalkinto.

Tämän piristävän, joskin hieman väljästi jokaisen tulkittavissa olevan kiitoksen haluan ojentaa eteenpäin seuraaville tahoille:

• Keväisellä terassilla istunut Milliini
• Ihanan global warminginkin tehnyt Villaeläin
• Susku, joka on vierivine sukkapuikkoineen tehnyt kaikkia kivoja kukkasia ja patalappuja

Te inspiroitte minua!

Tajusin yhden asian. No okei, en tajunnut, vaan luin kirjasta. Kun jenkki sanoo double crochet, hän tarkoittaa amerikkalaisittain single crochet, joka taas tarkoittaa englannissa samaa kuin ameriikan ihmemailla slip stitch. Onneksi isoäidin neliössä ei tarvita pitkiä pylväitä – double triple on sama kuin treble treble eikä suinkaan sama kuin double treble, joka on vain treble. Half treble on half double.

Tämä selittää sen, miksi isoäidin neliö levenee joka reunalta enemmän kuin kasvaa pituutta. Sitä pitää tehdä pylväillä, ei puolipylväillä.

Vaihdoin lennosta. En pura.

Lauantaina nautimme ulkoilmasta ja kuvasimme lokkeja. Tällä kertaa kameran takana oli talon karvaisempi asukas. Tai no ainakin pidempi asukas.

 

Kuvas se minuakin:

Jatkan nyt Australian Huippumallin ja 110-senttisen traktoripaidan parissa :)

Kreativity

Kylläpä mua nyt hemmotellaan! Kiitos, Paula!

Tämä lähtee eteenpäin, satunnaisessa keskinäisessä järjestyksessä, arvostamilleni blogisteille blogeihin

Haaveiden hahtuvat
Silmukan anatomia
Villa Lankala
Sisäinen villapaita
Neulontai

Kaikissa näissä blogeissa on ollut selvää kevään tuntua. Kiitos!

Täällä ei sukkakausi lopu vaikka kevättä kovasti odotellaankin.

Kiitos kaikille wottakommenteista :)

Päivän kakkospostaus

Ai niin - Riikkis oli hyvin huomaavainen meikäläistä kohtaan antaessaan peräti kaksi tunnustusta. Sudranan ekat kiertävät tunnustusläpykät!

Annan tämän tunnustuksen eteenpäin seuraaville seitsemälle:
Annikainen puikoissa
Benighted
Estival-Etana
Hanna menee lankaan
House of the Blue Wilds
*Ilun* handu duunaa
JaanaMaa

Tämäkin sitten seitsemälle:

Joko knits
Kangaskasa
Kesken
Liinan villat
Mippe neuloo
Mustaa villaa
Nienor

Kiitos teille kaikille, teette päivistäni valoisempia ja neulomisestani inspiroituneempaa!

Olen kyllä iloinen, että Sudranalla on vakilukijoita ja kävijämittarikin raksuttelee meikäläisen mittakaavalla aivan älyttömissä lukemissa, vaikka Sudrana on vasta puolivuotias. Kiitos siis kaikille, jotka jaksatte lukea mun märinöitä :)

Käsitöistäkin pikkuisen.
Orvokkivaara on nyt viimeistelyä vailla. Kainaloiden ompelu, kalua-aukon virkkaus ja lankojen päättely jäljellä. Jätin sen tässä vaiheessa lepäämään hetkeksi.
Aloitin siskonpojalle villatakkia jouluksi ja jessus, että lapsille tekeminen on vaikeaa! Mä tiedän, että se on 98-senttisten vaatteiden käyttäjä ja mulla on taulukot, joilla yritän tehdä oikean kokoista, mutta saas nähdä. Simppeli ylhäältä-alas-raglantakki Samos Lollipopista vitosen puikoilla tulollaan.