Kuukausi jouluun

Ja tässä taas nämä 20.10. kirjaamani lähiaikojen tavoitteet:

• Joululahjahuivi äidille. Tehty, pingotettu.
• Traktoripaita loppuun.  Purettu. Poistetaan listalta. Aiheutti liikaa stressiä.
• Joululahjasukat serkun pojille - toiselle vihreät, toiselle siniset.  Noin 1/5 tehty.
• Einolle joululahjasukat, koko 30, sinisestä langasta. Tehty.
• Miehelle pipo. Tehty, luovutettu.
• Itselle pipo! Ohje on tilattu, mutta sen toimittamisesta on epäselvyyksiä.
• Bambuhihattimen ohje kirjoitettava puhtaaksi. Ei hengenhätää.
• Miehen Joukahainen jouluksi valmiiksi. Tehty!
• Oma tuskien villatakki valmiiksi ennen kevään lämpimiä säitä. Etenee hyvin.

Sekä viikko sitten lisätyt

• Sniikkerit kokoa 38
• Äidille sukat
• Iskälle sukat

Täähän etenee varsin mukavasti. Lisäksi olen inventoinut ja pussittanut kaikki lankani. Seuraavaksi on nappi- ja ohjevarastojen siivouksen vuoro.

Sukkalangat ovat muuttaneet maljakoista pakastimeen.

Powered by Qumana

Minigrip-sota ja talvinen ilta

Ravelryn Lankalaatikko-ryhmässä pyrimme järkeistämään lankavarastojamme niin, etteivät ne kohtuuttomasti rasittaisi perillisiämme ja lähipiiriä kun meistä aika jättää. Yhtenä tempauksena päätimme neuloa varastolangoista asusteen jollekin toiselle lankalaatikkolaiselle. Itse neuloin huivin Tahruskalle, joka puolestaan neuloi sormikkaat WorstedKnittille, joka neuloi myssyn Laikalle, joka neuloi pipon ja kämmekkäät Aura83:lle, joka...

Itse sain paketin Vihervillalta. Paketin avatessani ensin nokkaan tulvahti todella upea lakritsan tuoksu. Lakritsateetä! Vadelmasuklaata! Ja ihanat kämmekkäät!

Kiitos!

Olen liittynyt Lankalaatikkoon tammikuussa. Esittelyssäni olen silloin sanonut: "Taustatiedoksi kerrottakoon, että aloitin neulomisen uudestaan vasta viime huhtikuussa ja kokonaislankatilanne oli silloin alle puoli kiloa, joten lisäys on ollut nopeaa."

Jossain vaiheessa tilastoin noin yhdeksän kilon varaston. Nyt on varmaan puoli vuotta mennyt punnitsematta mitään enkä tiennyt enää, minkä kokoinen varastoni on. Nyt pääsin pitkästä aikaa punnitsemaan kaikki. Ihan kaikki. Laskuistani puuttuu ainoastaan kesken olevien töiden langat (400 g neulomatonta Venezia Worstedia, 300 g neulomatonta Wollmeisen sukkalankaa, 100 grammaa virkkaamatonta puuvillaa).

Lopputulos: 8340 grammaa. Varsin maltillista.  (Tosin ColourMartilta on tulossa melkein kaksi kiloa lankaa... Ja Wollmeiselta kilo. Köh)

Loistavan tilaisuuden inventaarioon antaa kattava taisteluni turkiskuoriaisen hyökkäystä vastaan.

Lyhyt

Tulinpa tänäänä hyvälle tuulelle, kun mies lähti sukuloimaan. Ei, älkää ymmärtäkö väärin, en iloinnut siitä, että pääsin eroon siitä, vaan iloitsin, kun se veti neulomani pipon päähän ja lähti tallustelemaan. Eipähän palele. Tuli hyödyllinen olo ja pipo on lisäksi hieno.

Nyt kun olen kotona yksin, voin myös samalla aloittaa tämän pingottamisen pakettikuntoon:

Siskonpojan sukat

Siskonpoikani, 3,5 v, pyysi tuossa alkusyksystä että josko voisin tehdä hänelle siniset villasukat. Lupasin, mutta nyt tavallaan petän sen lupaukseni, koska Joulupukki sattumoisin aikoo viedä hänelle juuri sellaiset sukat kuin olisin itse tehnyt.

Einon sukat
Malli: Oma, pintaneule Knitting Vintage Socks -kirjasta
Lanka: Wollmeise Sockenwolle 100 % Merino, väri Bluebell (sukkaklubin viimeisestä lähetyksestä)
Puikot: Knit Pro 2,25 mm
Koko: 30

Olen kaikin puolin tyytyväinen näihin. Väri on kaunis. Varren tummemmat kohdat eivät ole varjoja vaan tummempaa musteensinistä, joka mukavasti raidoittuu.

Powered by Qumana

"Olipa päivä"

Käärmesukista kyselleille - ohje on tekeillä, joten niistä tulee lisätietoa myöhemmin.

Koska olen keski-ikäistyvä nainen, luen säännöllisesti Kodin kuvalehteä. Tänäänkin se putosi postiluukusta ja koska olen kotona sairaana, selailin sen heti läpi. Ja koska en jaksa neuloa ja olen tylsistynyt, ajattelin aloittaa meemin KK:n viimeisen aukeaman haastattelusarjan pohjalta. Siinä joku tunnettu henkilö kertoo aina päivästään jatkamalla lauseita.

Meillä on usein helmasyntinä klassinen sitku-ajattelu. Sitku on loma, sitku on rahaa, sitku oon laihempi, sitku tulee tilaisuus. Elämä on kuitenkin nytku. Siksi on hyvä katsoa ihan tätä päivää, tätä hetkeä. Nappaa aihe mukaan ja katso päivääsi!

Aamulla heräsin...
...laittamaan herätyskellon pois päältä ja käänsin kylkeä. Seuraavan kerran havahduin kello 10.20, levänneenä.

Matkalla postilaatikolle...
... eli -luukulle laitoin telkkarin päälle uutisten varalta. Postin kanssa köllähdin sohvalle. Kaksi laskua, aikakauslehti. Määh. Odotan mukavaa postia parilta nettikaupalta, joten päivän saalis tuntui mitättömältä.

Havahduin...
...siihen, että tänään pitää maksaa uudenvuodenreissu! Kolme yötä ihanaisessa Tallinnassa vielä ihanampien ihmisten kanssa. Raatihuoneen torin valot, ja ilotulituksen katsominen Toompean mäeltä, kuohuviiniä pullon suusta.

Työssäni pohdin...
...lähinnä omia asioitani. No, loppuviikon olen kotona miettimässä omia asioitani.

Liikutuin...
...siskonpojan neronleimauksista. Hän on suorapuheinen kolmevuotias ja usein hyvin tosissaan. Sikainfluenssarokotteen antaneen tädin hän oli moittinut ihan tylsäksi tädiksi. Mitäs pisti.

Unelmoin tänään...
...paljon, kuten joka päivä. Unelmat ovat arjen korianteri, sitruunaruoho ja mustapippuri. Haaveilin kesästä, nurmikolla makoilusta, joulukuusesta, lomamatkasta... Päivän lomamatkahaave on kohdistunut lämpimään, Marokkoon tai Vietnamiin.

Peilistä näin...
...kalpean ilmestyksen, jolla oli tukka pystyssä.

Tänään yllätyin...
...siitä, miten vähän lastenvaateliikkeissä myydään makeita vaatteita koossa 134 cm. Hei. 7-vuotiaatkin tarvii lastenvaatteita. Eli joululahjoja on funtsailtu tällä sohvalla

Kaipasin...
...itsekuria. Sorruin tilaamaan ColourMartilta merinolankaa villapaitaan. No okei, muutamaan villapaitaan. No mut ainakin oli halpaa!

Nukkumaan menin...
...moneen kertaan. Parhaat olivat kolmen tunnin päiväunet iltapäivällä. Näin ihan pöhköjä uniakin.

Arvosanani tälle päivälle...
... on Hyvä. Vaikka olen kipeänä, en voi mahdottoman pahoin. Olen jaksanut neuloa vähän ainaoikeaa ja ne tilatut langatkin on tosi herkullisia. Lopulta löysin myös ne kaipaamani joululahjat.

Powered by Qumana

Kehruumiitti ja lankapörssi

Eilen päädyin ensimmäistä kertaa elämässäni sitten kehruumiittiin. En kehrännyt enkä juuri puhunutkaan kehräämisestä, mutta olinpahan joukon jatkona ja tukemassa Cafe Ursulaa. Ursula muuten ei ole mikään tavanomainen kapitalistinen riistoyritys, vaan sen omistavat Helsingin ensikoti ry, Kansan Sivistysrahasto, Kesäkoti Kallioniemi ry, Käpyrinne ry, Lomakoti Kotoranta ry ja Pienperheyhdistys ry. Ei me siellä kyllä hyväntekeväisyyden vuoksi käydä, vaan toimivan tilan, laajan valikoiman ja ensiluokkaisen palvelun. Eikä se halpa kuohuviinikään nyt varsinaisesti sannankarkottimena toimi...

Samalla hoidimme Midorin kanssa langanvaihdollista toimintaa. Taas sellainen win-win-vaihto. Mä annoin vaihdossa Wollmeisen Brombeereä kaksi vyyhtiä ja yhden vyyhdin Die Austeria, sain maksuna tällaiset herkullisuudet:

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kyllä taas kelpaa suunnitella huivia ja sukkaa! Heti sitten joulun jälkeen...
Joulusta muuten puheen ollen, tänä aamuna päättelin Joukahaisen kauluksen silmukat. Nyt sitten vaan kainalosaumojen ompeluun ja pingotukseen, mars! Lisäksi on valmistunut sukat siskonpojalle, siniset, kuten toive kuului. Pitäisi vaan kaivaa silitysrauta esiin, eihän mulla ole koon 30 pingottimia.
 
Joululahjojen ohella saan nyt jatkaa omaa villatakkiani. Sorruin eilen ostamaan ohuen villatakin Aleksilta, kun en näemmä saa tehtyä moista itselleni :) Olisi syytä saada se tehtyä, varsinkin kun Britanniassa pakataan jo harmaata villatakkilankaa seuraavaan tai sitä seuraavaan villatakkiini...
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Sishbel

Ravelryssä on esitelty satoja Wollmeisen langoista tehtyjä Ishbel-huiveja, ja koska en ole erityisen omaperäinen, liityin joukkoon.

Sishbel
Malli: Ishbel (suurella sileällä osuudella ja suurella pitsiosuudella)
Lanka: Wollmeise Sockenwolle 100 % Merino, väri Poison nr. 5 (medium), kulutus 119 grammaa
Puikot: Pitsi-Addit, 3,5 mm

Tämä väri oli ensimmäisiä ihastuksiani, kun tutkin aikoinaan Wollmeisen sivuja värejä ihmetellen. Se on vain niin röyhkeä ja omanarvontuntoinen. Se ei väistä, vaan sitä väistetään.

Tätä huivia oli kiva tehdä. Väri läikittyi siististi ja sileä osuus valmistui hups, noin vain. Pitsiosuutta oli kyllä turha kuvitellakaan tekevänsä ilman kaaviota, vaikka se valmiina näyttääkin ihan hallittavissa olevalta. Pidän kyllä noista pitsin merileväkuvioista.

Powered by Qumana

Kaislikossa suhisee

Otsikon sanapari on rytmiltään sellainen, että sitä aina yrittää mielessään kääntää (Vihti tutuksi -tyyliin). Vaikka tietää, ettei siitä tule mitään. Sama ongelma oli aikanaan Kouvolassa asuessani - kun ajoi autolla Porvoon ja Kouvolan väliä, vastaan tuli kyltti johonkin paikkaan, joka kuulosti siltä, että se olisi oikea sana, jos sen lukisi lopusta alkuun. Aina se piti sitten lukea lopusta alkuun eikä siitä koskaan tullut sanaa. Ei koskaan!

En enää muista, mikä paikka se oli.

Käärmesukat ovat olleet tekeillä elokuusta asti ja jääneet aina kaiken jalkoihin. Nyt sain ne viimein pois pyörimästä.

Kaislikossa suhisee
Malli: oma
Lanka: Pilviltä saamani Araucania Ranco Solid (n. 70 grammaa) ja Casbahin jämät (muutama gramma) sekä pätkät punaista ja mustanruskeaa sukkalankaa naamoiksi.
Puikot: Knit Pro 2,25 mm
Koko: n. 39

Olisi pitänyt ottaa kuvia, joissa molemmat sukat näkyvät kunnolla. Luikerot ovat yksilöllisiä, kiemurtelevat kumpikin omaan tahtiinsa, ja toinen on pidempi kuin toinen. No, pituusero näkyy kyllä ylemmässä kuvassa - toisesta käärmeestä kuvaan on päässyt vain kieli :)

Eilen sain valmiiksi siskonpojan joululahjasukat. Neuloin ahkerasti koko illan ja tyhjensin boksilta viimeiset Beckit ja Wallanderit. Tänään sitten tuon Joukahaisen kimppuun pitkästä aikaa!

Powered by Qumana

Jauhetut halinallet

No nyt ne on ihan oikeesti valmiit. En vieläkään tykkää väreistä... Ehkä mä arvon ne täällä kun seuraava kymmentuhat tulee täyteen. Kai noistakin nyt on jonkun pakko tykätä.

Minced Carebear Socks
Lanka: Regia Bamboo Color, väri Ällö (1067), 60 grammaa
Puikot: Knit Pro 2,25 mm
Koko: 38-39

No niin, se niistä. Blargh.

Toiset valmistuneet sukat onkin kivemmat, mutta niistä myöhemmin. Samoin valmistuneesta huivista. Viime kuussa ei valmistunut mitään, nyt sitten sitäkin enemmän. Kahdet sukat ja kaksi huivia jo valmiina tälle kuulle, ja pipo!
Ja jotta neulottavaa jatkossakin riittää, lisää lankaakin tulee talouteen:

Nyt viikonlopun viettoon! Ihanaa viikonloppua ja raikkaita ulkoilukelejä kaikille :)

Powered by Qumana

10 Things I Hate about You

Mirzu kannusti listaamaan projektihaaveita. Sen teenkin, mutta ensin katsaus 20.10. kirjaamiini lähiaikojen tavoitteisiin:

• Joululahjahuivi äidille. Tehty, pingotettu.
• Traktoripaita loppuun: Etukappaleen purku, uudelleen neulominen ja traktorin kirjominen, kappaleiden kiinnitys, kaulus.
• Joululahjasukat serkun pojille - toiselle vihreät, toiselle siniset. Molemmat kokoa 38-39.
• Einolle joululahjasukat, koko 30, sinisestä langasta. Eka varsi meneillään.
• Miehelle pipo.  Tehty, luovutettu.
• Itselle pipo! Malli tähän on Ravelryn jonossa. No ei olekaan, se ohje on rikki eikä suunnittelija vastaa tiedusteluihin. Uusi ohje haussa.
• Bambuhihattimen ohje kirjoitettava puhtaaksi. Ei hengenhätää.
• Miehen Joukahainen jouluksi valmiiksi.
• Oma tuskien villatakki valmiiksi ennen kevään lämpimiä säitä.

Eli... jotain tapahtuu, joskin verkkaiseen tahtiin. Toisaalta listan ohikin tapahtuu - siskon joululahjahuivi pingottuu, Halinallet pingottuvat, ja kiemurtelevan käärmeen sukat päättelin tänään. Lisäksi jonoon täytyy lisätä ennen joulua valmistuviksi kahdet miesten sukat ja yhdet varrettomat naisten sukat. Kääk!

Projektihaaveissa voimakkaimpana polttelee toinen Silk Kerchief (rav-linkki) eli Pubiruususen siskopuoli. Siihen on langatkin valittuina, mutta se joutuu odottamaan nyt joululahjojen valmistumista.
Villapaidoissa ja -takeissa hinkuja on myös. Plain and Simple Pullover (rav-linkki) on haaveissa, mutta ohjetta ohuemmasta langasta ja hiukan pidemmillä hihoilla. Lisäksi suunnittelen toista villapaitaa myös ohuesta langasta, mutta en ole ihan varma, millaisen siitä haluan. Vaatii matikkaa. Piirrelty sitä on, ja siinä tulee olemaan epäsymmetrisyyttä niin muodossa kuin värissäkin.
Entäs Grannie Smith Cardigan? Vai onko se vähän tyttömäinen? Jos sen tekisi syvänpunaisena?

Huiveissakin riittää haaveiltavaa. Olen jo ostanut ohjeen La Cumparsitaan. Lisäksi haluan kolmiohuivin Linen stitchillä tehtynä. Ravelryssä sellainenkin toki on, Baana-huivi nimittäin. Ja kolmantena, muttei vähäisimpänä, Feathered Duster.

Sukkapuolella... siellä sitä jonoa vasta onkin. Eikä asiaa helpota yhtään se, että tunnun tekevän vaan omia simppeleitä perussukkia... Mömmö Valaan tavoin mäkin haaveilen Kalajoki-sukista, mutta minä aion käyttää oman Jitterbug Elephant's Daydream -lankani niihin enkä Paraphernalioihin, kuten edellä mainittu Vesinisäkäs.
Pidän kovasti vähäeleisistä sukista, joten listalla ovat myös Shur'tagalit, Escalator Socksit, Julesit ja Leyburnit. Mukavilta näyttävät myös Aquaphobiat.

Hanskaosastoa edustaa moni juttu, jotka löytyvät vain Ravelrystä: Dinohanskat, joihin ohje on jo ostettuna,  Cheese hands, kämmekkäät tähän tapaan... Lisäksi Indilit uudesta Ullasta.

Haaste eteenpäin!

Powered by Qumana

Kreativity

Mähän olin vallan unohtanut, että Tui antoi mulle maininnan ja tehtävän.

Kyseessä on tällainen kerro-itsestäsi-seitsemän-totuutta -tehtävä. Tunnetusti olen hyvä ja nopea (khöm) keksimään näitä...

1. Minulla on vatsassani kaksi n. 10 cm pitkää arpea.
2. Ensimmäiset nukkeni olivat Matti ja Pelle. Matin sain mummilta ja Pellen Erkki-enolta. Minulla on ollut myös Matti ja Pelle -nimiset rotat. Tai no - Matti elää edelleen.
   
3. Toinen nimeni on Kaarina ja pidän siitä kovin.
4. Ensimmäinen sanomani sana oli "auto". Ensimmäinen lukemani kirja oli Uppo-nalle eksyksissä. Ensimmäinen ei-lastenlaulu-kasettini oli Beatlesin Red Albumin eka levy tai joku varsin samansisältöinen halpakokoelma. En pitänyt kappaleesta "Twist and Shout", se oli mielestäni turhan raju.
5. Lempinimiäni ovat kautta vuosien olleet Öhkömönkiäinen (rakkaat vanhemmat <3), Ute (Ukki) ja Dura (ystävät teinivuosina). Erään talven ajan Kukka ja Saija kutsuivat mua nimellä Lonkka.
6. Katson mielelläni psykologisia trillereitä.
7. Olen harrastanut karatea, mutta en edes muista, mitä koulukuntaa. On mulla keltainen vyö.
   

Olen viime aikoina laittanut useamman totuushaasteen eteenpäin, joten nyt jääköön väliin - en nimittäin jaksa tarkistaa, kenet olen jo mihinkin haastanut.
Tänään on pingotettava Ishbel. Myös jauhetut halinallet uhkaavat valmistua. Pitää iskeä taas uutta työtä puikoille jottei tasapaino kärsi.

Powered by Qumana

Oh ja voi, miten paljon asiaa!

On ollut taas paljon neulottavaa, paljon nähtävää ja paljon koettavaa.

Ensin valmistui miehelle Käänteinen Ullasta. Mies pyysi peruspipoa, Jacques Cousteau olisi kuulemma ollut mieleen. Sellainen on kuitenkin jo tehty, halusin kokeilla nyt jotain muuta.
Käänteinen osoittautui erinomaiseksi malliksi. Väänsin sen tunnollisesti kahden millin puikoilla ja joka kerros vaati 172 silmukkaa. Lankana on Wollmeisen Vroni-värinen 100 % merinosukkalanka.

Vroni: common name for goats in the black/brown colour.

Wollmeise itse siis ajattelee vuohia tätä värjätessään. Meillä miestä on tuttavallisesti kutsuttu kilipukiksi, joten tämähän sopii sikäli kuin pipo päähän.

Lisäksi perjantaihin kuului iloista postitoimintaa, kun postin täti antoi minulle Wollmeisea.

Lauantaina olikin sitten kohtuullisen aikainen liikkeellelähtö - kello yksitoista piti olla Pasilassa odottamassa oikein erityistä ratikkaa, nimittäin Neulontaratikkaa :) Suurkiitokset täältäkin Pepsunille asian järjestämisestä ja mallikkaasta hoitamisesta! Kiitos myös Tapion kaupalle lahjuksista :)
Kymppiuutisten kevennyskin oli mielestäni oikein positiiviseen sävyyn tehty pläjäys. Ehkä Kevennysmieheen tarttui nyt neulontakuume?

Parin tunnin ratikka-ajelun jälkeen pääsimme messuilemaan. Minussa asuu pieni ituhippi, joten olin aivan tohkeissani kaikesta luomutarjonnasta. Lankaostokset jäivät sopiviksi, ostin Titityyltä 100 grammaa hamppua joululahjatarpeiksi sekä neliskanttiset sukkapuikot. Itseäni hemmottelin rannekorulla ja uudella heijastimella (Pylsy Design :)).
Ruokapuolella teimme varsinaiset ostokset: Kaskinauriita, leipäjuustoa, lakkahilloa, savumuikkuja, salamia, parmesania, munajuustoa, kuivattuja marjoja...

Elukkapuolella oli paljon nähtävää, mutta lampaiden ruukkuviljelystä oli kovin vähän tietoa :) Suosikkini oli Elmeri-aasi, joka hämmästytti minua korviensa pituudella ja jämäkkyydellä. Myös lapinlehmät olivat suloisia. Tuijotin maatiaiskanaa silmästä silmään. Minkki nukkui hassusti jalat pitkänä, sinikettu nukkui maha pystyssä. Tuhatkiloinen Hereford-sonni Pepperi tömisteli verkkaisesti riimunsa päässä.

Kävimme vielä maistelemassa tilaviinejä ja -oluita illan päätteeksi ja saimme seuraa varsin hauskoista lapin mimmeistä. Siinä vierähti tovi jos toinenkin.

Tänään kävin katsomassa sukulaispojan pöytätennisturnausta tuossa Ruskeasuon hallilla. Poika asuu siis Tukholmasta vähän etelään, joten näemme yleensä vain pari kertaa vuodessa. Nyt oli hyvä tilaisuus, kun tuli kerran tuohon tien toiselle puolelle pelaamaan.

Odotettavissa ensi viikolla: Valmistuva huivi ja ehkä sukat.

Powered by Qumana

Kuukauden ensimmäinen torstai

Kuukauden ensimmäiset torstait ovat ihan suosikkejani. Torstai on muutenkin ihana. Se on ollut aina mielestäni joko viikon paras tai vähintään toiseksi paras päivä. Olen myös syntynyt torstaina, kuten olenkin jo kertonut. Torstaisin tulee myös aina kaikkein parhaat postit.
Näin kuun aluksi torstaihin kuuluu vielä Cafe Ursulan neulemiitti. Tänäänkin meitä oli hiukan päälle 30 innokasta höpöttämässä, innokkaimmat lähes viiden tunnin ajan. Puheenaiheet ylettivät taas kehräämisestä kännisiin norsuihin. Hiveltiin villoja (no joo, haisteltiin me niitä myös) ja mäkin pääsin esittelemään tänään saapuneita lankoja.

Wollmeise Sockenwolle Twin 80/20, Libelle

Wollmeise Lacegarn, Granatapfel

Pitsilankoja Sannan värisinä :)

Oli muuten loistava neulevalinta tällä kertaa mukaan tapamiseen - miehen pipo. Pelkkää joustinta, joka ilman hyvää seuraa olisi tappavan tylsää. Laskeskelin, että olen tehnyt ehkä nyt noin 19 000 pipon kaikkiaan noin 23 000 silmukasta. Boooring.
Kiitos kaikille huivikommenteista. Lämmittivät mieltä :)

Powered by Qumana

Vadelmahalaus

Piti käydä illalla pariin kertan silittelemässä pingottumassa olevaa huivia. Ainaoikeinneule pingottui auki niin kauniisti! Värit nousivat esiin ja feather-and-fan-mallineule, josta en nyt niin kummemmin perusta, sai ihan kivaa luonnetta. Värit... niin, millä noita nyt tallennat. Tässä alla olevassa kuvassa välittyy ehkä parhaiten tuo oikeasti vadelmainen sävy. Tai siis sävyt.

Äidin lohtuhuivi (/joululahjahuivi)
Malli: Multnomah (Ravelry-linkki)
Lanka: Wollmeise Sockenwolle 100 % Merino, melkein vyyhti eli 155 grammaa, väri Roter Himbeermunde
Puikot: 3,5 mm pitsiaddit
Koko: 149 x 63 cm

Tein ainaoikein-osuutta, kunnes kerroksella oli 301 silmukkaa. Jatkoin pitsiosuutta 44 kerroksen ajan ja päättelin hyvin löysällä kädellä 5,5 mm puikolla.
Oikein kiva malli, mutta tosiaan enemmän äitiä kuin minua. No, äitillehän se on tarkoitettukin :)

Powered by Qumana

Tuolla se nyt pingottuu

Aloitin äidille lohtuhuivin siltä varalta, että hän menettää äitinsä. Jos kaikki nyt menee seesteisesti, huivi taitaakin päästä pukinkonttiin (ja mummo vanhainkotiin). Ajattelin lämpöisiä ja lohdullisia ajatuksia neuloessani, toivottavasti huivi lämmittää.

Lisää tästä kunhan se vapautuu raudoistaan ja pääsee poseeraamaan.

Lokakuu oli ensimmäinen kuukausi JNH (jälkeen neulehurahduksen), kun yhtään työtä ei valmistunut. Samaan aikaan on kesken enemmän töitä kuin koskaan aikaisemmin. Heti kun sain tuon vadelmaisen huivin pingoittumaan, loin silmukat seuraavaan joululahjahuiviin. Odotelkoot nuo omat neuleet nyt hetken.

Illalla vähän rokkaamaan.

Powered by Qumana

Lyhyesti Etiopian nutuista

Olipa ihana nähdä Ylen aamuteeveessä Jari Sillanpää ja kokkolalaiset putkimiehet Etiopiassa viemässä Suomessa neulottuja nuttuja orvoille lapsille. Asiaa seurataan muuten koko viikko aina klo 8.40 :)

Jari Sillanpääkin lupasi neuloa ainakin yhden nutun, kunhan joku opettaa. On mielenkiintoista seurata asian edistymistä.

Powered by Qumana

turhaa höpinää

Sain vaihdossa kauniin Wollmeise Sockenwolle Twin Rosenrotin.

Kellokortti onkin kuulkaa ihan näppärä kapistus! Voi hyvällä omallatunnolla tehdä lyhyempiä päiviä, kun kortti piipittää plussan puolella.

Lyhyestä päivästä voi sitten nautiskella esimerkiksi pitkällä lounaalla lankakeskustelujen merkeissä. Voimakkaasti kookoksinen malai kofta maistui, vyyhtejä mallailtiin vierekkäin ja paljon uusia ideoita vaihdeltiin. Käppäilin kotiin Kirstikin ohi ja kävin nappaamassa anoppia silmällä pitäen vyyhdin Kipuapulankaa. Jos en ehdi neuloa, annan sen tuollaisenaan sille joululahjaksi. Onhan se neuloja itsekin!
Nyt viihdyn sohvalla television, kannettavan, huivintekeleen ja siideritölkin kanssa. Ah, viikonloppu!

Onnistuin tänään Wollmeisen päivityksessä saamaan pitsilankaa ensimmäistä kertaa. Sehän ei ole mitään varsinaista ohutta pitsilankaa, vaan hieman sukkalankaa ohuempaa konepestävää ja pehmeää villaa. Ensi viikolla kuvia!
Kiitos myönteisyydestä halinallepihvien suhteen. En itse pidä käsialaani mitenkään erityisen tasaisena, mutta äitinikin väittää, että se kyllä on. Johtuisko siitä, että neulon niin tiivistä, ettei silmukoilla ole tilaa olla eri kokoisia?

Sain muuten Me-lehdeltä vastauksen palautteeseeni. Palaute oli otettu tosissaan ja siihen vastattiin erinomaisen kohteliaasti. Sotkussa oli osansa väärinkäsityksellä, ja Me-lehti sai minulta täyden synninpäästön. Jatkossa he varmasti ymmärtävät olla tarkkaavaisempia, ja sitähän minä heiltä pyysinkin.

Oikein oikein ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Powered by Qumana

Halinallemylly

Vietän ansaittua etäpäivää ja laiskanlaisesti hoitelen työasioita. Samalla sain hyödynnettyä tuota ihmeellistä valoilmiötä, jota muistaakseni auringoksi kutsutaan, ja otettua muutaman valokuvan.

Jauhetut halinallet ovat edenneet toisen sukan alkusentteihin. Mua jotenkin huvittaa koko projekti - värit on niin ei mua kuin vain voi olla.

Tässä miehen pipossa taas värit, niin vähäiset kuin ne ovatkin, taas ovat aivan kohdillaan. Sanotaan suoraan: Siitä tulee ihana, puspus. Wollmeisen Vroni 100-prosenttisena merinona siis kyseessä, puikot 2 mm ja silmukoita 172.

Ja Novitahan puhuttaa jälleen. Koskapa se ei puhuttaisi?

Ravelryssä. Asiasta ovat bloganneet ainakin Tikru, Kaisa ja Arja. Novita oli neulomossaan vedonnut siihen, että idea tuli Me-lehdeltä, he vain toteuttivat toiveen. Eikö tällä logiikalla palkkamurhakin olisi laillinen? "Mutta en mä keksinyt sitä itse!"
Itselläni tämä vain vahvistaa jo aikaisemmin päättämääni Novita-tuotteiden ja -mallien täysboikottia, joten asiakasta he eivät minussa menetä. Mikä helvetti siinä on niin vaikeaa tehdä asioita suoraselkäisesti ja lusmuilematta?

Powered by Qumana

Władysław I Lyhyt ja Knuut Pitkän pipo

Joku muu oli vienyt mummolle villasukat. Vissiin kokoa 45, mutta välttävät nyt toistaiseksi. Kuume on poissa. Katsellaan.

Oli ihana palata kotiin. Yhdellä rotalla on päässä ihottumaa ja ovesta vetää, mutta on se koti ja siellä on kaikki. Painuin suoraan junalta puolantunnille ja olin verbeistä pihalla kuin lumiukko. Onneksi on opeteltu vasta kolmatta konjugaatiota ja joitain epäsäännöllisiä, joten ehkä vielä onnistun pääsemään mukaan. Eilen opin sanomaan myös czekolada (suklaa) ja czekoladowy (suklainen). Fakta: puolaksi huone ja rauha ovat sama asia - pokój.
Hauskaa opiskelussa on se, että äänteet alkavat saada paikkansa. Osasin ennenkin sanoa Puolassa pzrepraszam (anteeksi), mutta jos joku olisi pyytänyt minua kirjoittamaan sen, olisin saanut ekan peen kirjoitettua ja siihen se olisi jäänyt. Nyt osaan, enkä vain ulkoa opettelemalla, vaan koska ymmärrän. Vau.

Miehen pipo on edistynyt kohta viisi senttiä. Kirous kahden millin puikoille! Kirous itsetehdyille valinnoille!

Sijaistoimintaa

Hmm... nyt on taas ristiriitaiset fiilikset. Mummoon on noussut korkea kuume, enkä tiedä, haluanko aloittaa niitä sukkia ollenkaan. On todennäköistä, ettei niistä tulisi ajoissa valmiita.
Stressaavimpia asioita tilanteessa on kaksi: Ensinnäkin äidin tukeminen tilanteessa ja toisekseen se, että osa suvusta on paljastanut tilanteessa sellaisen karvan, jota en olisi välittänyt nähdä. Sanoisinpa, että peruuttamatonta vahinkoa on tapahtunut ja menetän mummon lisäksi muitakin sukulaisia.

Nää on varmaan just niitä asioita, joista ei kannattaisi julkisesti avautua, mutta tuntuu, että surullisen yleisiä on nämä välien rikkoutumiset tällaisissa tilanteissa. Joskus meilläkin päätettiin, että ei meille sitten käy niin. Ja kilin marjat.

No joo. Kerin sitten taas lankoja, se on jotenkin niin meditatiivista. Miehen pipolangat esimerkiksi:

Ja siskonpojan sukkalangat:

On se lankojen pyörittely vaan rauhoittavaa. Villa, värit, jatkuvuus.

Powered by Qumana