Kävin äidin luona teurastamassa kaksi vanhaa päällilakanaa, jotka olivat menossa Hapertuneiden Lakanoiden Loppusijoituspaikkaan. Niissä kulki käsinvirkattu pitsi yläreunassa. Alkuun olin kyllä melko varma, että kyseessä on kuitenkin tehdasvalmisteinen pitsi, se on niin ohutta ja pientä, mutta tarkemmin tutkittuani se kyllä on kuin onkin käsin värkättyä.
I went to my parents' to butcher two old sheets that were breaking apart but had some hand-crocheted lace. First I was convinced the laces can't be hand-made, they were so small and fine-gauged, but I took a better look at them and they are hand-made.
Mies oli huomannut taloutemme kärsivän keittiöpyyhevajauksesta, joten pitseille löytyi näppärästi seuraava sijoituspaikka. Kävin ostamassa joitain metrejä valkoista vohvelikangasta ja silppusin sekä sen että pitsit kappaleiksi.
We had just noticed that a larger amount of kitchen towels would come in handy, so there was an instant solution. I bought a couple of yards of white cotton waffle weave fabric and snip-snip-snipped it and the laces into towel parts.
Rispaantuneet monogrammit joutuivat armotta saksien alle. Äiti kuitenkin niistä ehti tunnistaa, että lakanan alkuperäinen omistaja on ollut Virtasen Tyyne. Henkäys T- ja V-kirjaimia näkyy vielä sille, joka osaa sitä pyyhkeestä etsiä.
The monogram embroideries were beyond repair and bravely I cut through them. Before I destroyed them, my mum got a look and told me that the sheets must have belonged to Tyyne Virtanen. A breath of Tyyne's embroidery is still visible, if you know where to look.
Yhteen pyyhkeeseen halusin jättää lakanan reunan näkyviin.
I wanted to leave the edge of the sheet visible on one of the towels.
Pääasiassa tein suoria pitsiraitoja, mutta yhdessä pyyhkeessä käytin molemmista pitseistä jääneet pikkupätkät ompelemalla ne sattumanvaraisesti vinoon.
Mainly I lined the laces with the towel edge, but I had some small leftover pieces I wanted to use, so one of the towels is more freeform.
Nyt meillä on kahdeksan uutta keittiöpyyhettä, joista viidessä näkyy Tyynen kädenjälki. Alun perin olin aikonut värjätä nämä valmiina tummanharmaiksi (ihan ostin puuvillaompelulankaakin kaiken varalta), mutta enää en ole varma. Ehkä iloitsen puhtaasta valkeudesta ja kellastuneista pitseistä niin kauan, kuin puhdas valkoinen on puhdasta valkoista, ja värjään sitten.
Now we have eight new kitchen towels, five of which show Tyyne's craftmanship. I was going to dye these dark gray, but that can wait, I think. Maybe I'll dye them once the contrast between the brand new fabric and the yellowish old laces starts to fade away...
Ihania pyyhkeitä. Hienoa saada vanhat pitsit talteen tuolla tavalla.
VastaaPoistaUutta ja wanhaa, kaunis symbioosi!
VastaaPoistaNättejä pyyhkeitä! :)
VastaaPoistaSamaa mieltä edellisten kanssa :)
VastaaPoistaOi, aivan ihania! Jos joskus saan aikaiseksi, voisin lainata ideaa... Tosin mulla on perintönä myös keittiöpyyhkeitä aika muhkea pino ;)
VastaaPoistaVirtasen Tyyne olisi varmasti iloinen, jos tietäisi, että pitsejä arvostetaan kovin! Vohvelikangas sopii näihin kivasti.
VastaaPoistaVoi miten kauniit pyyhkeet. Hieno idea uusio käyttää arvokkaista virkattuja pitsejä.
VastaaPoistaIhania! Mäkin haluun! Ehdottomasti ainakin osa kannattaa jättää valkoiseksi. Siten niissä säilyy tuo ihana maalaisromantiikka. :)
VastaaPoistaKauniita ovat!
VastaaPoistaKannatan ajatusta: nauti nyt valkoisina, ja jos nuhjaantuvat värjää sitten.
Oih...
VastaaPoistaAs always, excellent work and photos, I enjoy them a lot, thanks! BTW,you have an award on my blog, please come by to pick it up! :-)) L xxx
VastaaPoista