Oli ihana palata kotiin. Yhdellä rotalla on päässä ihottumaa ja ovesta vetää, mutta on se koti ja siellä on kaikki. Painuin suoraan junalta puolantunnille ja olin verbeistä pihalla kuin lumiukko. Onneksi on opeteltu vasta kolmatta konjugaatiota ja joitain epäsäännöllisiä, joten ehkä vielä onnistun pääsemään mukaan. Eilen opin sanomaan myös czekolada (suklaa) ja czekoladowy (suklainen). Fakta: puolaksi huone ja rauha ovat sama asia - pokój.
Hauskaa opiskelussa on se, että äänteet alkavat saada paikkansa. Osasin ennenkin sanoa Puolassa pzrepraszam (anteeksi), mutta jos joku olisi pyytänyt minua kirjoittamaan sen, olisin saanut ekan peen kirjoitettua ja siihen se olisi jäänyt. Nyt osaan, enkä vain ulkoa opettelemalla, vaan koska ymmärrän. Vau.
Miehen pipo on edistynyt kohta viisi senttiä. Kirous kahden millin puikoille! Kirous itsetehdyille valinnoille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikenlaiset terveiset ovat lämpimästi tervetulleita!