Oh ja voi, miten paljon asiaa!

On ollut taas paljon neulottavaa, paljon nähtävää ja paljon koettavaa.
Ensin valmistui miehelle Käänteinen Ullasta. Mies pyysi peruspipoa, Jacques Cousteau olisi kuulemma ollut mieleen. Sellainen on kuitenkin jo tehty, halusin kokeilla nyt jotain muuta.
Käänteinen osoittautui erinomaiseksi malliksi. Väänsin sen tunnollisesti kahden millin puikoilla ja joka kerros vaati 172 silmukkaa. Lankana on Wollmeisen Vroni-värinen 100 % merinosukkalanka.

Vroni: common name for goats in the black/brown colour.

Wollmeise itse siis ajattelee vuohia tätä värjätessään. Meillä miestä on tuttavallisesti kutsuttu kilipukiksi, joten tämähän sopii sikäli kuin pipo päähän.

Lisäksi perjantaihin kuului iloista postitoimintaa, kun postin täti antoi minulle Wollmeisea.

Lauantaina olikin sitten kohtuullisen aikainen liikkeellelähtö - kello yksitoista piti olla Pasilassa odottamassa oikein erityistä ratikkaa, nimittäin Neulontaratikkaa :) Suurkiitokset täältäkin Pepsunille asian järjestämisestä ja mallikkaasta hoitamisesta! Kiitos myös Tapion kaupalle lahjuksista :)
Kymppiuutisten kevennyskin oli mielestäni oikein positiiviseen sävyyn tehty pläjäys. Ehkä Kevennysmieheen tarttui nyt neulontakuume?
Parin tunnin ratikka-ajelun jälkeen pääsimme messuilemaan. Minussa asuu pieni ituhippi, joten olin aivan tohkeissani kaikesta luomutarjonnasta. Lankaostokset jäivät sopiviksi, ostin Titityyltä 100 grammaa hamppua joululahjatarpeiksi sekä neliskanttiset sukkapuikot. Itseäni hemmottelin rannekorulla ja uudella heijastimella (Pylsy Design :)).
Ruokapuolella teimme varsinaiset ostokset: Kaskinauriita, leipäjuustoa, lakkahilloa, savumuikkuja, salamia, parmesania, munajuustoa, kuivattuja marjoja...
Elukkapuolella oli paljon nähtävää, mutta lampaiden ruukkuviljelystä oli kovin vähän tietoa :) Suosikkini oli Elmeri-aasi, joka hämmästytti minua korviensa pituudella ja jämäkkyydellä. Myös lapinlehmät olivat suloisia. Tuijotin maatiaiskanaa silmästä silmään. Minkki nukkui hassusti jalat pitkänä, sinikettu nukkui maha pystyssä. Tuhatkiloinen Hereford-sonni Pepperi tömisteli verkkaisesti riimunsa päässä.
Kävimme vielä maistelemassa tilaviinejä ja -oluita illan päätteeksi ja saimme seuraa varsin hauskoista lapin mimmeistä. Siinä vierähti tovi jos toinenkin.
Tänään kävin katsomassa sukulaispojan pöytätennisturnausta tuossa Ruskeasuon hallilla. Poika asuu siis Tukholmasta vähän etelään, joten näemme yleensä vain pari kertaa vuodessa. Nyt oli hyvä tilaisuus, kun tuli kerran tuohon tien toiselle puolelle pelaamaan.
Odotettavissa ensi viikolla: Valmistuva huivi ja ehkä sukat.

Powered by Qumana