keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Retriitin jälkitunnelmia


Olen edelleen retriitin jälkeen hieman kaihoisissa tunnelmissa (ja flunssassa). Mikä siitä tekeekään niin hienoa, käsitöiden merkeissä yhdessä olemisesta? Eihän meitä yhdistä mikään muu kuin rakkaus jonkinsorttiseen käsintekemiseen, tämän retriitin osalta lähinnä neulomiseen ja muihin lankatekniikoihin.
Mä en ole mikään kovin helposti ihmisistä tykkäävä luonne (joku voisi sanoa ahdasmieliseksikin), mutta ei tehnyt tiukkaakaan olla 40 muun ihmisen kanssa samassa tilassa aamuvarhaisesta iltamyöhään. Yleensä tarvitsen päivääni runsaasti aikaa olla hiljaa ja hiljaisuudessa, nyt ei haitannut yhtään olla suuna päänä vuorokaudenajasta riippumatta.

Päivölässä oli oleskelurakennuksessamme meneillään jonkinlainen Talvisota/Mannerheim-näyttely (kauhukseni tajusin just, ettei mulla ole aavistustakaan, kirjoitetaanko sotien nimet isolla vai pienellä... tämän jälkeen siirrynkin suoraan kielitoimiston sivuille), josta napsin myös kuvia. Siellä oli nähtävillä myös Pikkulottain kultaiset säännöt, joissa oli musta muutama liikuttava kohta, mm.
5. Ole hyvä ja
7. Älä lannistu vaikeuksissa.
Mulle hyvänä oleminen on myös elämän ohjenuora. Huomioitava kuitenkin on, ettei hyvä ole sama kuin kiltti, menestyvä, onnistuva, kuuliainen, nöyrä, hyväkäytöksinen tai uhrautuva. Hyvä ihminen on hyväntahtoinen, ei vello kaunassa, ei ole katkera tai kateellinen eikä ole välinpitämätön vaan vastaanottavainen ja empaattinen. Myös suhteessa itseensä. Miksemme muista olla itsellemme armollisia?

Viehättävä juliste. Asia on toki hyvä, mutta kaikki tutut propagandistiset välineet on toki tässäkin valjastettu käyttöön avuttomasta pellavapäästä aina kansallisromanttiseen rukiintähkään (vai onko toi ohra? Ei kai).


Pääsin myös tuijottamaan perinteisen "Pystykorva"-kiväärin piippuun, lukemaan lehtileikkeitä sodan tapahtumista ja toisaalta taas kohtaamaan tätä kulttuuriperimääni myös positiivisemmassa sävyssä:

Nyt menen sohvalle jatkamaan harjoituksia värttinällä ja neulomaan tätä retriitissä aloitettua paitaa.
Powered by Qumana

8 kommenttia:

  1. Sotien nimet kirjoitetaan pienellä, kuten muutkin historialliset tapahtumat.

    Liityin flussakerhoosi. Kaivan kohta puikot esille ja painan perssauksella kuvan sohvaan.

    Pikaista paranemista!

    VastaaPoista
  2. Kyllä se on ohra, rukiissa on pidempi tähkä ja lyhyemmät vihneet.

    VastaaPoista
  3. Mie meinasin sanoa samaa kuin Mrs. Marple eli ohra se on. Ohralla on pisimmät vihneet.

    Noi vanhat julisteet on kyllä niin ihania, jos ei ajattele sitä propagandapuolta niin tarkkaan :D

    VastaaPoista
  4. Ihania kuvia! Flunssassa täälläkin päivittelin blogia haasteiden merkeissä. Haastoin sinut, joten jos kiinnostaa niin eikun kurkkamaan :)

    VastaaPoista
  5. Kiitos ihanasta blogista ja kivoista retriittipäivityksistä!

    VastaaPoista
  6. Tuo "Älä lannistu vaikeuksissa" oli miulle tänä päivänä juuri mitä tarvitsinkin!

    VastaaPoista
  7. Noissa vanhoissa julisteet sentään näyttävät ihan aidosti propagandajulisteilta, toista se on nykyään. ;)

    VastaaPoista
  8. Hei hei - Retriitti muillekin kuin neulojille ! Näyttää aivan ihanalta paikalta ja mukavalta tapahtumalta.

    Tuo Karjalan kirjonta on hieno kirja - sain sen hankittua kirppikseltä !

    VastaaPoista

Kaikenlaiset terveiset ovat lämpimästi tervetulleita!