Rotta ja 13 muuta

Bongasin puolestani Rasan blogista tällaisen Hesarin testin, ja tehtävähän se oli.

Tulos:

Olet Rotta
* Rattus norvegicus
* Pituus: 12 - 29 cm, häntä 8,5 - 25 cm [näyttäkää mulle 12-senttinen isorotta niin mä näytän teille viisiviikkoisen rotanpoikasen]
* Paino 40 - 500 g [Tää pitäis kertoa edesmenneelle Folke-kesyrotalle, paino 890 grammaa ja jätkä oli pelkkää lihasta]
* Elinikä: Jopa 4 vuotta

Olet rotta! Nirsoilet kaiken uuden edessä, mutta toisaalta sopeudut halutessasi tilanteeseen kuin tilanteeseen. Käytät röyhkeästi hyväksi muita, etkä ole kovinkaan pidetty tyyppi.
Rotta on sopeutuvainen eläin, jolla on poikkeuksellinen äärilämpötilojen, kosteuden ja melun sietokyky. Rotta pystyy myös käyttämään hyväkseen lähes minkälaista ravintoa vain. Toisaalta rotta on hyvin laatutietoinen ja kykenee erottamaan pienetkin makuerot.
Rotalla on neofobia, eli se on luonnostaan epäluuloinen kaikkea entuudestaan tuntematonta kohtaan, oli sitten kyse ruoasta tai esineistä. Tämän vuoksi rottaa ei olekaan helppo saada syöttiin.
Ihmiset ovat rotalle hyödyn lähde ja elämän edellytys, mutta ihmisten kannalta rotta voi aiheuttaa paljon tuhoa tai levittää tauteja. Tästä syystä rotta on ollutkin vihattu eläin.
Naaras voi paritella välittömästi synnytyksen jälkeen ja useita satoja kertoja lukuisten koiraiden kanssa. Vuodessa syntyy 2 - 7 pesuetta, joissa on 4 - 10 poikasta. Rottayhteisöt jakautuvat parinkymmenen aikuisen rotan suurperheisiin, jotka puolustava reviiriään muilta rotilta ja ulkopuolisilta. Perheen sisällä on vakiintunut arvojärjestys.

Tähän nähden mä olen siis valinnut lemmikkini hyvin. Meillähän on neljä uljasta rottaherraa ja tällä hetkellä luonani asustaa poikueensa kanssa myös meidän Anteron ensimmäinen tyttöystävä. Mukuloita hillä on 9, joista kaksi jää kotiin. Allaolevassa kuvassa tilannenäkymä lapsukaisten riippumattoon. Teräviä kuvia näistä kolmiviikkoisista vilistäjistä on hieman hankala saada.

Koivusukat ovat valmiit.

Cherry Vanilla
Malli: Perussukka, tuuma joustinta, muuten sileää. Vahvistamaton ranskalainen kanta.
Lanka: Cherry Tree Hill Supersock Merino, 100% merinovilla, väri Birches.
Puikot: Knitpicks, 2,25 mm (tietysti koivupuikot koivulangalle!)
Koko: Arviolta 37, mun koipi on 38-39.

Kuten ylemmästä kuvasta näkyy, ne ovat mulle pienet. Yritin kovasti välttää tekemästä taas liian isoja sukkia ja hups vaan.
Noh, tämä sattuma saa nyt palvella blogiyhteisön etua. Järjestettäköön siis arpajaisturnaus! Palkintona ylläkuvatut, kirjoittajan itselleen aikomat ja suuresti hellimät sukat. Voittajan ei tarvitse pitää sukkia itse, jos tuntee jonkun pienitassuisen, sukat saa antaa eteenpäin.
Osallistu jättämällä puumerkkisi kommenttina tähän postaukseen, aikaa on pari päivää.

Tuulee sopivasti

Jotenkin ei haittaa yhtään, että tuulee syksyisesti. Kesänhän mä haluaisin, mutta jos on pakko olla kylmä, onneksi saa sentään istua oma Pinwheel päällä. Ei nimittäin palella!

Nappi on hankittu Etsystä. Se on floridalainen rantakivi.

Naama! Kesäinen, meikitön, vakava aamunaama!

Hihat ovat aivan suosikkini. Riittävän pitkät ja rennon leveät.

Näin muuten unta, jossa neuloin Endpaper Mittsejä. Niissä meni jotain väärin, mutten unessa keksinyt, mikä. Aamulla kun heräsin, ensimmäinen ajatukseni oli että "niissä oli yksinkertainen se ruudukko eikä kaksinkertainen!" Pitäisköhän neuloa vähän vähemmän?

Lisääkin muuten on valmistunut ja mennyt puikoille. Niistä hiukan myöhemmin, pitää tehdä töitä nyt.

Twist and Shout!

No nyt se on viimein ilmestynyt, Twist Collective! Jos idea on outo, Tikru kuvailee asian blogissaan hyvin. Kannattaa ehdottomasti tutustua! Lehti on kaunis, hyvin tehty, mielenkiintoinen (artikkeleissa riitti luettavaa ja ymmärrettävää, vaikka tietääkin neulomisesta enemmän kuin oikein ja nurin, sanoi hän omahyväisesti), monipuolinen - ja mainoksetkin sopivat tilaansa hyvin ja tulevat varmasti aiheuttamaan lisärasitetta kukkarolleni. Pidän myös siitä, että lehteä voi ihan vain selailla navigoimatta linkeissä sen kummemmin. Sen kun kääntää sivua.

Myös tilauksia noista malleista pitänee tehdä. Muutamat sukat saivat sydämeni läpättämään välittömästi. Lisäksi... vaikka mä edelleen enemmän tai vähemmän pelkään palmikoita, haluaisin Bonnien.
Mä näen itseni lokakuisessa maisemassa hillumassa ihanassa kotikutoisessa Bonniessa, pudonneet lehdet kengissä suhisten. Mutta - jostain syystä tossa visiossa mä painan 10 kiloa vähemmän kuin nyt, mulla on jalassa El Naturalistan maailman kauneimmat kengät - ja ihan oikeesti, ikään kuin mulla ois aikaa, kykyä ja rahaa tehdä Bonnie lokakuuksi.

En malta odottaa, että Ravelryssä alkaa näkyä ihmisten tuotoksia näistä malleista.

Muuta elämää: Eilen poltin itseni Kangasalla. Omistan puolet eräästä hienosta nuoresta koirasta, joka debytoi Saksanpaimenkoiraliiton päänäyttelyssä ja tuli luokassaan hienosti neljänneksi roikkokorvastaan huolimatta. Tässä kuvassa kiiltäväsilmäinen sankari nuoren esittäjänsä varmoissa otteissa.

Onpa hassua ajatella, mä oon ihan oikeesti neulonut tänä kesänä kaksi villatakkia, nuo Pinwheelit. Ikinä ennen en ole neulonut mitään niin suurta. Kaksi kokonaista takkia.
Selvästikään en ole saanut tarpeekseni, kun kerran tilasin langat Vihervaaraan! Syksyn aikana pääsen aloittamaan Munakoisovaaraa, kunhan Secretwool saa Lionbrandiltä sopivat langat ja itse saan sen VK:n.
Mikähän siinä on, että parin viime päivän aikana olen Ravelryssä naputellut sydännakkulaa todella monen tummanvioletin vaatteen kohdalla? Mitä rypäleisempi, sen ihanampi. Olisipa ihanaa saada joku pitsinen hepene oikein syvänpurppurasta langasta - vaikka february lady sweater. No mutta, ei mahdu päiviin nyt sellaista. Niinan tuomat Kidsilk Hazet haluavat hentoiseksi Moebius-muunnelmaksi ja se vaaleanvihreä silkkilanka ei ole vielä puhunut mallistaan mitään. Sukkaakin on kesken jos jonkinmoista. Ja lapaskuumekin on nousussa...

Pehmopostaus

Kyllä taas aivo raksuttaa kuumeisesti!

Niina poikkesi ovellani tänään illansuussa tuomassa bloginsa arvontavoittoa, ja minä pönttö en edes kahville tajunnut pyytää... Pehmeä nyssäkkä paljastui kahdeksi suloiseksi keräksi vaaleanviolettua Kidsilk Hazea. Olen niitä tässä pyöritellyt ja slaillut Ravelryä, mutta vielä ne eivät ole kertoneet, miksi aikovat muuttua. Kiitos, Niina! Lahja oli hyvin mieleinen.

Intoilua

Lainaan nyt tapojeni vastaisesti kuvaa muualta. Mutta koska mainostan kirjaa ja kuva on kirjan markkinointikuva, annan itselleni anteeksi.
Työn allahan on jo jonkin aikaa ollut tilata värttinä ja kuituja ja katsoa, onko meikätytöstä kehräämään. Tilasin sitten Bookplussasta aiheeseen johdattavan kirjan Spinning in the old way.

Kirja on mainio! Selkeästi ja yksityiskohtaisesti se kertoo jotakuinkin kaiken, mitä aloitteleva (yläpainoisella) värttinällä kehrääjä ihmettelee ja kummastelee. Se kertoo, millaiset villat sopivat alkuun, miten kuituja valmistellaan, miten ja miksi lankaa kerrataan ja milloin kannattaa kerrata. Se kertoo ergonomiasta ja kokemuksista.
Kehruukuumeen laannuttamiseen siitä siis ei juurikaan ole...

Snyilykin on pääsemässä alkuun. Jänskättää! Yritin selittää touhun ideaa miehelle, joka katsoi vain pitkään ja sanoi alkavansa huolestua musta. Mä vaan hihkuin että "Aattele nyt, sitten yllättyy! Ja aattele kun saa miettiä, miten yllättää jonkun!" Sain osakseni vain päänpudistuksia.

Siskolle tekemäni pinwheel sai erinomaisen vastaanoton. Saan kuulemma siitä kuvia lähipäivinä, niin näette tekin, miten sille kävi. Siitä kieltämättä tuli kaunis. Hoidin kiinnitysasian punotulla solmiamisnyörillä. Hihoista tuli pitkät ja hieman levenevät. Kiva syksyinen vaate! Muutama takin nähnyt jo vihjaili, että maksavat kyllä langat, jos teen heillekin. Yllättäen en alkanut ottaa tilauksia vastaan :)

Palasin tänään toimistolle yli kolmen viikon sairausloman jälkeen. Matkaneuleena kulkee nyt alkuun simppeli perussukka, josta jo tohkeilinkin. Tässä sukka leikkii hiekkalaatikolla:

Vielä yksi tohkeilu:
Pian alkavat lankaklubit. Aika moni kanssabloggaaja on mukana joko Titityyn tai Secretwoolin klubeissa, joten tulee hauska syksy muidenkin tuotoksia seuratessa. Itse siis olen molemmissa sukkaklubeissa (ja ylläriväreillä tottakai).

Mua kiinnostaisi kuulla muiden kokemuksia siitä, miten koetaan tottuminen puikkopaksuuksiin ja lankojen vahvuuteen. Itse olen tehnyt nyt monet sukat 2,25 mm puikoilla ja yht'äkkiä 2,5 mm puikot tuntuvat liian paksuilta sukkatyöhön. Kai tämä menee ohi? Ajatella, että vuosi sitten tein kaiken 3,5 mm puikoilla. Uskaltaako tässä kahden millin puikkoja kokeillakaan vai jääkö sille tielle?

Viimeinkin! Huojennus!

Ne loputtomiin puretut ja uudelleen neulotut sukat miehelle ovat viimeinkin valmiit. Ohjeen 80 varsisilmukasta siirryimme yrityksen ja erehdyksen kautta lopulta 65 silmukkaan.

Malli: Rudy Got Sole
Lanka: Ohut sukkalanka Ilun pajasta, väri Tea for two
Puikot: 2,5 mm, ebenpuuta ja bambua miten sattuu.

Kärrinpyörä kuuluu kesään

Pinwheelini valmistui viimein ja tykkään siitä hurjasti. Parempia kuvia saatte myöhemmin, tässä vain pieni todiste valmistuneesta vaatteesta.

Malli: Pinwheel Sweater
Lanka: Twilleys of Stamford Freedom Spirit, 100 % villa. Kulutus noin 600 grammaa.
Puikot: 5 mm, sukkapuikot ja pyöröt 80, 120 ja 150 cm

Tätä oli kiva tehdä. Uskon, että tulee ahkeraan käyttöön.

Revontulia

No niin. Välillä ei-kuvatontakin postausta :)

Ravelryn pohjoismaisessa kesävaihdossa saamani CTH Supersock muuttui sukiksi. Olin hieman skeptinen värin suhteen - niin kirkkaita! Niin montaa! Mutta neulominen, se oli hauskaa. Näitä sukkia oli aivan ehdottoman kiva tehdä.

Malli on tosi kiva ja istuva, aion tehdä vielä itselleni samalla mallilla.

malli: Arch-shaped socks (Ravelry-linkki)
Lanka: Cherry Tree Hill Supersock, väri Dusk
Puikot: 2,25 mm KnitPicks Harmony

Loppulangasta pyörittelin aivan pikkuruiset raajanpeittimet serkkuni tulevalle vauvalle.

Kameraton marmatus

Mä en ole kirjoittanut moneen viikkoon. Anteeksi. En ole kuitenkaan hylännyt teitä, on vain niin vaikea kirjoittaa ilman kuvia. Edelleenkään mulla ei ole uusia käsityökuvia, mutta kerron silti hieman, mitä täällä tapahtuu.

Viimeinkin valmistuu jotain. Heti, kun saan käsiini kameran, näette valmiina oman pinwheelini, miehen sukat sekä siskolleni menevät sukat Cherry Tree Hillin upeasta Dusk-värisestä supersockista. Toisetkin sukat supersockista ovat kesken: väri on kaunis Birches ja mallina on yksinkertaisista yksinkertaisin perussukka, jotta väri pääsee esiin.

Supersock on upea, tiukkakierteinen sukkalanka. Neulontatuntuma on hyvin Jitterbugmainen, kestävyydestä en osaa vielä kertoa. Mun käsialalla neuloontuu kivasti 2,25 mm puikoilla, kaksipuoloset sopisivat myös. Suomessa Supersockia myy Secretwool.

Supersockin faneja kiinnostanee tietää, että uudesta solid-väristä äänestetään parhaillaan ja voittaja saa koko pussin eniten ääniä saanutta väriä. Nimeämisnystyrät siis raksuttamaan ja osallistumaan! Dusk-värin loppumetrit pyörittelin sukiksi ja lapasiksi, koko vastasyntynyt. Serkkuni odottaa kevätvauvaa ja tarvinnee pikkuisia töppösiä ja hanskoja pitkin kevättä, joten pääsen vääntämään monet jämälangat pikku vaatteiksi.

Little Knits lähetti ensimmäisen tilaukseni heiltä. Sain ensimmäisen kerran hipelöitäväksi Noro Kyreon Sockia (pikkulinnut laulavat, että sitä saa elokuussa Priimasta!). Lisäksi tilasin sukalliset Jojoland Kaleidoscope Fingeringiä, joka tuntuu hyvin pehmeältä. Kiinnostavaa nähdä, miten väri läikittyy.

Mitäs muuta? Värjäystäkin olen kokeillut, saatte nähdä tuloksia hieman myöhemmin. Olen monena vuonna neulonut tietynlaisia "omakeksimiä" kirjoneulelapasia, joihin on nyt ohje työn alla, ja joudun pyörittelemään parit taas ohjeen kuvitukseen. Ajattelin hylätä Novitan perusvärit, jotka ovat kantaneet mua aikaisempien vuosien läpi, ja tehdä tämän vuoden lapaset itsevärjäämistäni langoista. Jännää!

Koska mulla ei taaskaan ole käsityökuvia, taas yksi vanha kuva Barcelonan eläintarhasta.

La Digitessa!

Tässä postauksessa ei ole ainakaan käsityökuvia - unohdin kameran mökkireissulla vanhemmille. Tunari mikä tunari.

Monta käsityöasiaa pyörii kuitenkin mielessä.

1) Osallistunen tänään ensimmäistä kertaa neuletapaamiseen. Mukana on se miehelle tuleva sukka, josta vanha kansa sanoisi, ettei siitä näy tulevan lasta aikä p*skaa. Jospa se nyt vähän edistyisi.

2) Pääsin mukaan syksyn SNY:hyn. Eka snyilyni siis edessä. Mulla oli kaikki mahdolliset kalenterit hälyttämässä, kun ilmoittautuminen alkaa - paitsi etten missään vaiheessa huomannut, että ilmoittautumista oli aikaistettu. Sitten aloin blogeista bongailla mainintoja siitä, miten se ja se oli ehtinyt ilmoittautua. (Kuvitelkaa kauhunsekainen ilme, kun leukani putoaa lattiaan ja alan hapuilevin sormin navigoida kohti SNY-blogia)
Ehdin kuin ehdinkin mukaan eikä edes tehnyt tiukkaa.

3) Postintäti koputteli ovelle aamutuimaan. Maanantaina törmäsin 100% Pura Lana -blogissa postaukseen La Digitessa -sukista. Holy shit, ajattelin, toi on jo jotain niin yliampuvan haastavaa ja persoonallista, pakko saada. Tilasin ja jo tänään siis paketti oli perillä.
Siis... mä olen jotenkin sanaton. Ensinnäkin. Kaikki oli pakattu kauniisti langan väreihin sopiviin silkkipapereihin. Viininpunainen lanka (150 gr) oli sellofaanissa, sidottuna viininpunaisella satiininauhalla, koristeltuna tummanpunaisella silkkiruusulla. Mukana seurasi pakettikortti valmiille sukille, muutama tarra ja pari pientä suklaata. Itse ohje on yli parikymmensivuinen ja todella yksityiskohtainen. Yksi kaavio seurasi myös laminoituna korttina mukana.
En aio vielä aloittaa, aion keskittyä noihin syksyllä ajan kanssa ja pitkään. Mutta tulin todella hyvälle tuulelle siitä, että toimitus oli niin nopea ja paketointi huoliteltua. Siltikään pakkausmateriaaleja ei oltu käytetty mitenkään yliampuvasti ja pahvikuori oli kierrätysmateriaalia jne.

Pitää joku kuva olla. Tuo norsuntakamus on kuvattu pari vuotta sitten tekemällämme barcelonanlomalla. Nyt vähän aikaa työntekoa ja sitten neulomaan miittiin!

Jeiskat lähtee mökille

Äiteelle tarkoitetut Jaywalkerit tulivat juuri parahiksi valmiiksi.

Jaywalker Lanka: Knot Anothe Knitter 100% Superwash merino, väri Bisquit Puikot: Knitpicks Harmony 2,75 mm

Muuten noudatin kiltisti ohjetta, mutta kantapään tein hieman normaalia pidemmäksi ja ompelin siihen ihan neulalla ja langalla tuollaista tikkiä päälle. Lanka on nimittäin aivan superpehmoista ja näin saattaa olla, että ensimmäinen poikki kuluva lanka ei olekaan itse neulosta. Ehkä :) Eli jonkinlaista vahviketta tuolta idealta hain. Musta se näyttääkin ihan kivalta.

Muuta ei olekaan valmistunut. Siskolle väsäämäni ujon pieni Pinwheel-bolero on tosin jo hihoja vailla.

Ja seuraava Lehmuskin on jo matkalla...

Nyt mökille kissaa silittelemään! Jos saisi sillä reissulla edes ensimmäisen niistä miehen sukista lopultakin valmiiksi :)

Ylös, alas ja uudestaan

Tein radikaalin ratkaisun miehen sukkien suhteen. Tuo on kapeanilkkainen tapaus, ja vaikka tein ohjetta kapeamman varren, se ei siltikään ollut napakka. Askartelin siis tällaisen muutoksen, niin ei tarvinnut purkaa koko sukkaa:

Sukasta tulee siis kaksisuuntainen. Jalkoterä on neulottu ylhäältä alas ja varsi alhaalta ylös. Ja tämä on vasta ensimmäinen sukka.

Vein eilen itseni elokuviin. Nappasin lankapallon ja Knitpicksin Harmonyt mukaan. Olisi saanut olla vielä vaaleampaa lankaa, pitävät nimittäin hävyttömän pimeinä nuo elokuvateatterit! Kuka siitäkin vastaa? :)

Ajattelin näitä Jayskoja äitille. Sääli, etteivät värit lätäköidy yhtään - noissa väreissä tosin raju lätäköityminen olisi ollut aika tuhoisaa.

Harmonyt on kivat puikot, tukevat ja sopivan liukaspintaiset. Vain 15 sentin pituus aiheutti tottumattomalle käden harhaliikkeitä, kun puikko ei jatkunutkaan niin kuin alitajuntani oletti.

Kävin siis katsomassa Sinkkuelämää. Ihan hetken mielijohteesta, kaipasin sellaista aivotonta omaa aikaa. Leffa toimi siihen tarkoitukseen hyvin ja tulihan siinä liikutuksesta ihan muutama kyynelkin tiristettyä.

Ensi viikonloppuna karkaan mökille Pirkanmaalle. Järvi sieltä puuttuu, mutta muuten saa kesäänsä mökkifiilistä. Mökin terassi, sukankudin, lasi viiniä ja kissa jaloissa. En malttaisi odottaa.

Keskikesällä kaikki on kesken

Olipa juhannus. Olen polttanut vasemman käden keskisormen uunipellissä ja halkaissut peukalon juustohöylällä, joten neulominen on ollut aika pitkälti poissa kuvioista viime päivinä. Olen kerinyt sukkalankavyyhtejä keriksi ja katsonut jalkapalloa.

Tänään kävimme sentään ulkoilemassa. Retkeilimme kotokaupungissa kuitenkin - Haagan rhodopuistossa juttelimme oravalle ja Kalliopuistossa ihmettelimme hassun pulleita samettipunkkeja.

Kalliopuistossa pilvet alkoiat lähestyä uhkaavasti:

Villiviini oli päättänyt vallata kallion. Alkoi heti soida päässä Ultra Bran kappale Villiviini.
"Villiviini seinässä on metrin korkeampi
villiviini seinässä on metrin korkeampi
olen ollut pitkään poissa kotoa
enkä löydä keittiöstä katkaisijaa"

Kävelimme Pikkuhuopalahden läpi kotiin. Naureskelimme tärkeinä taapertavia tämän kesän sorsanpoikia ja kiistelimme harakan pesintätavoista. Ihana kesäsunnuntai.

Kotona heittäydyin sängylle ulkoilusta uupuneena. Samalla ukkovarpaani veti mukanaan tuolin selkänojalta kerinnässä olleen lankavyyhdin. Matkalla tuolilta lattialle vyyhti onnistui päätymään tähän tilaan:

Meillä on hyvin harvoin leikkokukkia. Maljakot ovat viime aikoina saaneet kuitenkin värikästä sisältöä. Kukissa ja langoissa on ainakin yksi sama piirre: molempia katsellessa mieli lepää.

Knot Another Knitter toimitti tilaamani langat nopeasti. Vasemmalla hempeitä värejä. Kuituina langassa on 50 % lampaan ja 50 % jakinvillaa. Oletteko tehneet moisesta sukkapuolta? Uskaltaisitteko? Kestääköhän se käytössä?
Sitä on 100 grammassa 500 jaardia, joten se riittäisi hieman pidempiinkin sukkiin. Väri New Beginnings.

Oikeanpuoleinen lanka on tyypillistä sukkalankaa, 75 % villaa ja 25 % nylonia. 420 jaardia, väri Bitter Chocolate.

Maljakkokuvassa esiintyvä keltaruskea pallonen on myös samasta paikasta. 100-prosenttista merinoa, 100 grammassa vain 320 jaardia eli noin 300 metriä. Jitterbugin verran. En tee siitä ainakaan Pomatomuksia, plääh :)

Joudun hakemaan vieläkin lisää lankaa molempiin Pinwheeleihin. Eipä tuo mittään. Ja miehen sukista päätin purkaa varren ja tehdä uusiksi. Myöhemmin lisää, ellen täysin tuskastu :)

Very important person's works in progress

The couple of first paragraphs also in English :)

Ravelryn kesävaihto on osaltani ohi. Ihana vaihtokaverini oli jämpti ja aikainen lintu, sillä deadline oli vasta kuun lopussa.
Paketti saapui tänään ja yllättäen suklaat syötiin jo ennen valokuvausta. Aamiaiseksi puolitimme miehen kanssa Maraboun maitosuklaan ja iltapäiväkahvi sai seurakseen tummaa suklaata.

The summer swap is over for me. My lovely swap partner was very precise and an early bird too, as the swap deadline was June the last.
The package arrived today. No-one should be surprise to notice that the chocolates are already gone at the time of photography. The dark premium chocolate was a perfect partner for our afternoon coffee. Thank you, dear partner! Suklaiden lisäksi paketista paljastui kesäinen pussukka ja unikkopinni, joka on valmistettu kierrätysmateriaalista. Cherry Tree Hillin sukkalankaa... Onhan sitä kuolattu, juu :) Ihanaa! Väri on "dusk".

Besides the chocolates the package revealed a summery pouch and a poppy hair pin made out of recycled material. Cherry Tree Hill sock yarn... I admit, I've been drooling for it. Love it! The colorway is "dusk". Just look at it! The picture could be sharper, I know... Muuten on ollut outo päivä. Olen ollut sairaslomalla flunssan takia (tajusin juuri, että se voi johtua myös jatkuvasta tulehdustilasta tuossa juurihoitoa kaipaavassa poskihampaassa!) ja olen viettänyt päivää katsoen kokonaisen kauden L-koodia. Kolmoskauden, sen surullisen. Olen itkenyt kuin putous, mikä on ollut tavallaan aika raikastavaa.
Samalla olen inventoinut, mitä kaikkea on tullutkaan aloiteltua. Seuraa yhteenveto keskeneräisistä surkeine tekosyineen. Tilaussukka. Ikinä ei muka ole aikaa keskittyä kaavioon riittävästi. Ikinä ei ole kylliksi valoa (pirun musta lanka :)). Ja yksi puikkokin on taas poikki, kuinkas muutenkaan. Tämäkään ei jotenkin edisty. Miehellä on niin saamarin pitkät jalkoterät. Ihme Hessu Hopo. Eka sukka siis vasta menossa. Mitä jos toi lanka ei riitä? Tämän hetken rakastettuni, mon cherie. Pinwheel itselle Freedom Spiritistä. Puikkoina vitoset, aluksi sukkapuikot (alumiinia), sitten pyöröt (80, 120 ja lopulta 150 cm). Kuusi kerää olen jo upottanut tuohon lankaa ja laskujeni mukaan vajaa kaksi pitäisi vielä pyöritellä. Puuttuu nelisen kerrosta ulkoreunalta ja toinen hiha. Mallista poiketen teen leveät kimonotyyppiset hihat, yhteen menee noin 75 g lankaa.

Ja koska Freedom Spirit loppui kesken, aloitin harhautusliikkeenä toisen Pinwheelin ja tuplasti jymäkämpänä. Saman lafkan lanka, Freedom Wool. Tuota kirjavaa tulee vain selkäosaan, loppu tulee kivalla vihreällä. Näätte sitten. Ysin puikot (sukkapuikot tuossa koossa maksavat muuten melkein 20 euroa ja lisäävät siis takin hintaa jonkun 35 %). Musta tuo alku näyttää ihan pipolta, siksi norsujumalan päässä. Syntynen seuraavassa elämässä joksikin levää joenpohjasta imeväksi limanuljaskaksi taas tästäkin hyvästä :)

Swap swap sanoi pikkuinen sammakko

Also in English this time.

Ensimmäinen vaihtoni (Ravelryn Nordic Knittersin "Kesä"-vaihto) on puolitiessään - pakettini on mennyt perille ja paketti on kuulemma lähtenyt jo tänne päin matkaan. Vaihtokaveri väittää tykänneensä lahjuksistaan, jei! Matkaan lähti kesäkassilankaa ja -kahvat, teetä ja lakritsaa (joka ei kuvassa), silmukkamerkkejä ja kesäisiä lautasliinoja.

My swap partner in the Nordic Knitters' Summer Swap has received her package and claims she loves it :)
I sent blended cotton/linen yarn, bag handles, tea, napkins and some stich markers.

Mulla ei ole mitään neulekuvia tällä kertaa, ei jaksa neuloa. Pinwheeliä jaksaisi, kun siinä on niin selvät ja isot silmukat, mutta se alkaa olla jo niin pirun painava, ettei sitten kuitenkaan jaksa.

Lehmus huojuu tuulessa

Mä olen neulonut

- ensimmäisen työni alpakasta.
- ensimmäisen pitsihuivini.
- ensimmäisen kokonaisen työn pyöröpuikoilla.
- ensimmäisen huolellisesti pingoitetun työn.
- ensimmäisen kerran jotain, jonka valmistuminen on myös sääli ja jonkalainen tekee mieli aloittaa heti uudelleen.

Lehmus-huivi

Lanka: Drops Alpaca, väri tietenkin lehmuksenvihreä (7300), kulutus noin 102 grammaa (viimeiset 5 kerrosta kolmannelta kerältä)
Puikot: Ensin Susanne'sin eebenpuiset pyöröt, 5 mm / 80 cm, lopuksi Addin pitsipyöröt, 5 mm / 150 cm. Jälkimmäiset paremmat
Koko: Ennen pingotusta pitkä sivu 160 cm, lyhyt sivu 82 cm. Korkeus jäi mittaamatta. Pingotuksen jälkeen pitkä sivu 185 cm, lyhyt sivu 97 cm.

Lisää lankojakin on ostettu. Tilasin jakki-lammasyhdistelmää ja paria muuta sukkalankaa Englannista, tarkemmat speksit ja kuvat kunhan saapuvat. Vähän ostin Limone-puuvillaa kesäkassia varten. Ja Alpacaa uuteen huiviin!

Se hämmästyttää kummastuttaa pientä neulojaa

Mitä oikein tapahtuu? Mistä tämä kaulurivimma on alkanut? Kaikki neuloo kaulureita. Mitä niillä tekee? Tarttuuko tuo tauti pian minuunkin? Ravelryssä on 1165 projectia, joissa on täginä cowl. Katkaisin puikon. Tällä kertaa kännissä. Eebenpuuta. Sehän kesti ihan useamman päivän.

Allaolevassa kuvassa se on vielä hengissä. RIP.

Hauska vaalea raita tulee keskelle kantalappua. Miehelle siinä on syntymässä sukat Ilun värjäämästä langasta.

Suomuapinoita ja puikkoilottelua

Pyörittelin ne apinasukat tänään loppuun. Eilen laiskotutti enkä viitsinyt väkisinkään neuloa. Kivat tuli! Napakat, mutta rennot. Nämä menee lahjaksi ja tiedän jo, kenelle. Lankaakin jäi reilusti, koska noissa Trekking Hand Art -vyyhdeissä sitä on niin reilulla kädellä. Teen sukille ehkä kaveriksi jonkinmoiset rannekkeet vielä.
Apinat väärinpäin, mallineule Monkey Socks. Mallikaaviota on luettu väärinpäin ja takareunastaan neulottu oikea silmukka on siirretty sen vuoksi kaaviossa kaksi riviä alemmas sulkemaan kaksinkertainen langankierto. Lanka: Trekking Hand Art, väri Jamaica, kulutus 3/4 vyyhtiä. Puikot: Bambua, 2,5 mm.

Pyörähdin Priimassa tänään. Sain aivan ylihyvää palvelua (ja vanhana asiakaspalvelun kehäraakkina olen vieläpä aika kriittinen asiakas), kiitos, Priima! Nappasin uuden vyyhdin Jitterbugia Pomatomuksia varten ja kotiin päästyäni väkersin viimeiset puuttuvat lankametrit silmukoille.
Nyt mulla olisi sitten sukat ja lähes iskemätön Jitterbug-vyyhti.

Eli, may I present: Pomatomus

Lanka: Colinette Jitterbug, väri Ginger&Cinnabar, kulutus noin 1,01 vyyhtiä.

Puikot: Sekalainen valikoima bambupuikkoja koossa 2,5 mm.

Tässä näkyy vyyhdinvaihtokohta, ei paljosta jäänyt kiinni:

Ja tässä nämä rakkaat nyt sitten koivissa:

Ja kun kerran melkein Hakaniemessä olin jo muutenkin, poikkesin vielä vihreään vyyhtiin. Miksikö? No tarvitsin lisää kaksipuolikkaita. Poikkaisin taas yhden, ja tällä kertaa rojahtamalla sen päälle koko vaatimattomassa komeudessani.
Ostin Dropsit, hukkasin yhden autoreissulla.
Ostin Susanne'sit, katkaisin yhden hilluessani.
Ostin Addit, katkaisin yhden kokovartalokarateliikkeellä.
Nyt mulla on kolme neljän puikon settiä bambuja.

Vyyhdistä ostin nyt kokeiluun samaa paksuutta sekä eeben- että ruusupuiset yksilöt. Katsotaan, kuin mimmin käy. Kunhan KnitPick'sin Harmonyt (2,25 ja 2,75 mm) tulevat Saksasta, alan olla valmis kirjoittamaan kattavan arvostelun erilaisista puisista ja bambuisista sukkapuikoista ihan vaan viime kuun kokemusten perusteella.

Mun eka vaihto!

Iih, kuin mä olen pienestä tohkeissani :) On vaan niin hauskaa olla saanut jotain yhteisöllisyyttä tähän harrastamiseen. Ehkä menen ekaan neulemiittiinkin tässä ensi viikolla.

Ravelryn Nordic Knitters -ryhmässä aloitettiin kesävaihto, johon piti äkkiä tunkea mukaan. Nyt sitten vaan kesäistä pakettia koostamaan vaihtokumppanille. Kuinka voi olla näin kipinöissään yhdestä vaihdosta?

Itse lähetän pakettini Ruotsiin. Miten ruotsalaiselle parhaiten kuvaisi suomalaisen kesän monimuotoisuutta yhdessä paketissa?