sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Sivullisen silmin

Weekend Chic -blogissa avauduttiin ompeluun liittyvistä kommenteista. Tämä nosti pintaan joitain omia turhautumisen aiheita. Kuka samaistuu joihinkin näistä kommenteista?

"Osaisinpa mäkin... mutta ei, mä olen ihan onneton neuloja."
Ai jaa. Onneksi mä synnyin näiden taitojen kanssa. Missään nimessä en ole hikeä vuodattaen käyttänyt vuosia ja vuosia osaamiseni kerryttämiseen. En ole neulonut, purkanut, neulonut, purkanut. En ole paiskonut tekeleitä seinään. En ole tehnyt about jokaista virhettä, jonka voi tehdä. En ole tehnyt kymmeniä sukkapareja ennen kuin löysin sen täydellisen metodin. En ole toistanut samoja juttuja aina vaan uudestaan ja uudestaan ymmärtääkseni jotakin. Mulle vaan - puff - taianomaisesti siunaantui tällainen osaaminen. "Toiset ne osaa," sanot. EI! "Toiset ne opettelee" on lähempänä totuutta. Ja ei, älä ymmärrä väärin. En pidä sinua huonompana siksi, että omat intohimosi eivät kohdistu juuri samaan asiaan. Kaikkien ei tarvitse olla himoneulojia. En väheksy sinua, älä sinäkään minun osaamistani.
Ärsyttävintä on, että tämän sanoja tuntuu kuvittelevan, että tämä on kohteliaisuus.

IMG_2654

"Toisilla näyttää olevan aikaa..."
Joo, niin on. Kokonaista 24 tuntia vuorokaudessa. Se, että minä asun aikuisperheessä tai osaan neuloa katsoessani telkkaria ei tarkoita, että mulla on loputtomasti enemmän aikaa kuin muilla tai että en joutuisi priorisoimaan. Jos mä valitsen käyttää aikaani neulomiseen, se on kyllä aina joltain muulta pois. Olen kiukulla opetellut moniajoa, koska muuten en ehtisi neuloa. Voin neuloa myös kävellessäni, lukiessani, bussissa, odotushuoneissa, jonoissa, duunin kahvitauoilla. Talven ikävin puoli on, että sormet jäätyvät bussipysäkillä neuloessani. Kuten edellisessäkin kohdassa, mulla ei ole käytössä mitään maagista resurssia, joka asettaa mut muita onnellisempaan asemaan.


_IGP0028


"No, ainakin siinä säästää."
No, juu ei säästä. Ainakaan yleensä. En nyt edes puutu siihen, paljonko perusvälineistöön (puikkoihin sun muihin) joutuu sijoittamaan, että pärjää, mutta langat on oikeesti kalliita. Koon 39 naisten sukat maksavat langoiltaan noin 14 euroa (yleisimmin käyttämäni langat), miesten nelineloset ehkä noin 17-18 euroa. Villapaidan tai takin lankoihin saa varata vähintään 55 euroa, ylärajaa ei sitten kai olekaan (itsellä kipuraja menee noin 80 eurossa eikä niitäkään kyllä montaa vuodessa neulota). Pari reilun satasen villatakkia olen tehnyt, toinen meni lahjaksi. Ja juu, sekin raha on aina jostakin pois.
Toki täysvillaiset vaatteet ja asusteet maksaa mansikoita kaupassakin. Joskus onnistuu itse tehden säästämäänkin.

"Sähän voisit tehdä näitä myyntiin!"
Tämäkin on tarkoitettu laatua kehuvaksi kommentiksi. Mutta en voi. Ei kukaan maksaisi summia, joita pitäisi pyytää - ylemmässä avaudun kuluista ja aika se vasta rajallista onkin. Yhden parin sukkia olen myynyt, hintaa parilla oli 37 euroa ja halvalla meni.

_IGP0021

"Nykyään käsitöitä ei arvosteta."
Arvostetaanpas. Riippuu ihan siitä, millaista seuraa valitsee.

"Nykyään kukaan ei osaa neuloa sukkaa."
Haloo, puhumme tästä aiheesta, koska neulon tässä parhaillaan sukkaa. En ole mikään luonnonoikku tai kummajainen. Olen ihan tavallinen 34-vuotias suomalainen nainen. Neulon sukkaa.

2013-09-10 13.36.25

"Sähän voisit tehdä mulle sitä/tätä/tuota?"
Mä neulon paljon muille, jopa valtaosan tekemisistäni. En kuitenkaan liki koskaan tee, jos joku ilmaisee asiansa noin. Kuten olen tässä jo paasannut, neulomiseen käyttämäni aika on aina jostakin pois. Nämä asiat eivät synny itsestään. Saatan tehdä pyynnöstä, jos näen kysyjän arvostavan aikaa ja vaivaa, jonka neulomiseen käyttäisin, ja jos pyydetään kauniisti. Lisäksi vähintään langat kuuluu ostaa neulojalle (itsestäänselvää, tiedän, mutta välillä yllättyy oletuksista). Niin ja vielä: Ei, mä EN neulo niistä halvimmista akryyleistä - se on mun ajan ja kysyjän rahojen tuhlausta. Mä en jaksa purra hammasta 30 tuntia, että sä säästät kympin ja saat sukat, jotka hiostavat tai eivät kestä käyttöä. Jos ei ole valmis maksamaan kunnon lankoja, ei kannata kysyä neuleita.

_IGP0022


Mitä sitten voi tai kannattaa kommentoida? No, aina ei tarvii kommentoida mitenkään. En neulo kahvihuoneessa siksi, että haluaisin keskustella neulomisesta tai ylipäätään tehdä itsestäni tai tekemisistäni mitään numeroa. Neulomiseni saa ohittaa sanomatta mitään. Jos tahtoo kommentoida jotakin, voi sanoa vaikka että "kiva lanka" tai "tulee hieno" tai "teetkö itellesi" tai jotain. Jos sanot jotain ylläolevista, en kanna kaunaa, ainakaan kauaa, mutta huokaan kyllä sisäisesti.

14 kommenttia:

  1. Kylläpä piti nyökytellä tämän luettuani, niin tuttua juttua. Onneksi sitä tietää, että ihmiset tarkoittavat yleensä kommenteillaan hyvää ja useat kyllä ymmärtävät, kun heille avaa asioita käsityöläisen näkökulmasta.

    VastaaPoista
  2. Varsinkin tuo eka on niin totta ja niin turhauttavaa.Ja tuo toiset ne osaa. Allekirjoitan joka sanan. Mutta tosiaan hyvällähän nuo kommentoivat... Pitää yrittää muistaa se :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linkkasin blogissani tähän postaukseen :)

      Poista
  3. 100% samaa mieltä. Näitä "hyvää" tarkoittavia kommentteja kuulee edelleen lähes päivittäin kahvitauolla, koulutuksissa jne. Onpahan auttanut kehittämään valikoivan kuulon tiettyihin tilanteisiin kun ei niitä aina jaksa.

    VastaaPoista
  4. Ihan kuin olisin itse tämän kirjoittanut. Ikäkin täsmää :)

    VastaaPoista
  5. Amen, ei mitään lisättävää. Tää oli niin hyvä kirjoitus.

    VastaaPoista
  6. Niin totta joka sana. Näitä on tullut kuultua vaikka kuinka monta kertaa.

    VastaaPoista
  7. Hehee, hyvä postaus! Mä kans kahden lapsen äitinä kuljetan kudinta tai virkkuuta vauvan hoitolaukussa... kudon rivin tai pari milloin missäkin, esimerkiksi perhekahvilassa kun pieni touhuaa muiden kanssa lattialla. Kutominen on tapani rentoutua ja kuluttaa "höttöaikaa" tekemällä jotain mukavaa. Töissä ollessani kudon kahvitauoilla, ja välillä ärsyttää hyvää tarkoittavat kommentit "Mitä sä nyt teet....?" En jaksais aina selittää ja näyttää, vaan KUTOA!

    Käsitöiden tekeminen on itsellä aika inspiraatiopainotteista. En mielelläni tee tilauksesta mitään tiettyä, mutta annan kyllä lahjaksi suurimman osan tekeleistäni. Ja just nuo "sähän voisitkin" -kommentit on toisinaan kerrassaan miellyttäviä!! :D

    Kutomisen iloa sinulle kommenteista huolimatta!

    VastaaPoista
  8. Ompas harvinaisen hyvä postaus, itsekin allekirjoitan kaikki kohdat :D Eniten ärsyttää tuo en minä osaa, Argh!

    VastaaPoista
  9. Loistava kirjoitus!
    Tuttua täälläkin!
    (:

    VastaaPoista
  10. Hyvä kirjoitus, tosi hyviä huomioita!

    VastaaPoista
  11. Mä joskus huomasin ajettelevani ompelemisesta samoin ja aina välilllä sanovani jopa ääneen ne maagiset "kyllä ois kivaa, jos osaisi ommella".

    Sitten rupesi itseäni ärsyttämään moinen ja totesin, että joko kokeilen ja opettelen tai sitten unohdan koko jutun, mutta on aivan turhaa omankin energian tuhlausta haikailla jonkun asian perään tekemättä sen eteen yhtään mitään.

    Nykyään sit ompelenkin. :D Lähinnä korjausompelua ja perusvaatteita, mutta se on mulle ihan riittävää. En pidä siitä hommasta niin paljoa, että haluaisin ruveta kovin vaativien juttujen tekoa opettelemaan.

    VastaaPoista

Kaikenlaiset terveiset ovat lämpimästi tervetulleita!