Lyijyhaarniska

Ensi vuonna ajattelin tilastoida tekemisiäni hieman tarkemmin. Tänä vuonna on osa hommista jäänyt lisäämättä blogiin tai Ravelryyn, kun ei ole vaan napannut ottaa kuvia. Eikä sitä todellakaan muista, mitä on tehnyt. Eilisessä ratsauksessa puuvillalankojen kassista löytyi valmiita tiskirättejä. En jäänyt sen kummemmin ihmettelemään, päättelin langanpäät ja vein rätit paikalleen keittiöön. On vissiin tullut sellaiset virkattua jossain välissä.

Olen kerinyt lankoja. Istunut sohvalla Netflixin seurassa ja kerinyt, kerinyt, kerinyt. Kahden illan aikana  olen saanut kilon kerittyä, toinen kilo voisi vielä mennä tässä ennen vuodenvaihdetta. Sitten ei tarvii vähään aikaan, sen kun ottaa uuden kerän edellisen loputtua. Myin kerinlaitteen pois ja kerinlehdet ovat kellarissa, niin pahasti on eräs Ritvis minut käsin kerimiseen aivopessyt.

Kummitytön joulupaketista paljastui epäsymmetrinen liehukevillatakki.

Haarniska (Ravelryssä)
Koko: 34-36
Lanka: Wollmeise Pure 100% Merino, väri 82Pb, kulutus n. 350 grammaa
Puikot: Peruspuikkoni villatakkeihin ja -paitoihin, 3,25 mm

Aloitin neulomisen takakappaleen keskeltä. Halusin välttää silmukointia viimeiseen asti, joten työssä oli jatkuvasti monta puikkoa tai jämälankaa kiinni. Vain sivusaumat on silmukoitu noin 40 silmukan korkeudelta. Hihat on neulottu ylhäältä alas. Sivusaumojen silmukoinnin jälkeen neuloin helmaan reilusti pituutta. Lopuksi neuloin koko kappaleeseen yhtenäisen reunuksen - siinä olikin puikolla jo yli 800 silmukkaa. Onneksi mulla ei ole mitään päättelyä vastaan :) 

Fiilis: Tulipahan kokeiltua. Lähtiessäni neulomaan ajatus oli aika abstraktilla tasolla, joten olen iloinen, että tästä ylipäätään tuli vaate. Väri on valtavan kaunis. Pitkällä ja sorjalla kummitytöllä tämän pitäisi olla monikäyttöinen, jos nyt on mieluisa. Yritin tehdä kyllä tytön oman maun mukaan.

Erilaisia kiinnityssysteemejä mallailin, mutta lopulta Pörrön huivineula oli selvä voittaja. Kevyt, raikas ja piristää kivasti tummaa takkia.

Raitalampaan blogissa on mielestäni aivan ihastuttava tapa kertoa aina, mikä asia on ilahduttanut blogauspäivänä. Lukijakin jää miettimään, mikä itseä on ilahduttanut. Asioiden ei tarvitse olla suuria, on ihanaa ilahtua minimaalisistakin jutuista. Kiitos Raitalampaalle näistä positiivisista hetkistä! Minua ilahdutti tänään se, että jämälankavillasukkajoulukalenterisukista tuli kauniit (näette melko pian) ja se, että siskonpoika pyysi minua neulomaan itselleen ryhävalaan.