Katkaisin sitten eilen puikon. Bambupuikon, 2½ mm. Ne siis ihan todella ovat katoava luonnonvara. Olen kolmen päivän aikana menettänyt jo kaksi. Pelottaakohan noita loppuja?
Pakko käydä ostamassa lisää puikkoja. Perhana.
Ikkunalaudallani on Jaywalker. Iih!
Lankana on Villa Mokan Mokkasukka, väri Ukonhattu. Ukkossukkani :) Tein varsista lyhyehköt, koska ensikertalaisena Mokkasukan kanssa en tiennyt yhtään, kuinka pitkälle lanka kestää. Hoin kyllä itselleni että on tätä yli 400, on yli 400... Metriä siis, ei grammaa. Koko lanka oli yhtenä pyöreänä keränä, ja se tuntui hupenevan ihan olemattomiin ensimmäisen sukan kanssa. Toisen sukan kohdalla sitten tuntuikin, ettei kerä pienene ollenkaan. Häh? Lankaa jäi ihan mukava keränen.
Jaywalker oli kiva malli. Toinen sukka tuntui syntyvän itsestään ja malli oli riittävän helppo neulottavaksi bussissa / metrossa / liukuportaissa / jopa kävellessä. Toista on tuon Pomatomuksen kanssa.
Varren neulominen oli kivaa ja tuo väri on vaan kertakaikkisen herkku. Mustikkamaitoa ilman maitoa. Ukkospilviä. Se on upean tumma muttei tunkkainen.
Kuvassa muuten näkyy hyvin helmasyntini - pieni reikä tuossa vasemmanpuoleisen nilkkaluun kohdalla eli siinä, missä pitäisi poimia kantalapun reunasta silmukoita. Yleensä en edes ompele sitä umpeen, se on niin pieni. Pomatomuksessa onnistuin jotenkin neulomaan niin kiertäen, ettei sitä syntynyt.
Tämä kärki istuu hyvin! Silmukoitu kärki oli mulle uusi tuttavuus, mutta siitä tuli ystäväni samoin tein.
Lehmus ei oikein nappaa. Alpakka lämmittää käsiä liikaa ja tulee hiki. Kaipaan jotain helppoa projektia, jossa ei tarvitse katsoa kaaviota koko ajan. Kerin jo eilen Jitterbugin Sahara-värin kahdelle kerälle ja aion kokeilla kärjestä aloitettua sukkaa. Siis heti, kun olen ostanut lisää puikkoja...
Onpa kaunis väri!
VastaaPoista