Nyt on puhdas olo - voi hyvillä mielin keskittyä omiin neulomuksiin. Uskomaton inspiraatio. Ideoita tulvii. Äitienpäiväksi tarkoitettu maltillisen kokoinen hartiahuivi on pingotusta vaille valmis ja mielessä pyörivät jo pitsihuivin mallit. Varrasvirkkaamalla syntyneet sukanvarret kaipaavat kuitenkin ensin teriä ja moni muukin sukkamalli kuumottaa.
Sukat ovat lempihommaani. Olen kärsimätön neuloja ja rakastan sitä, että saan nopeasti valmista ja pääsen toteuttamaan seuraavaa visiotani. Itse kuitenkin viihdyn villasukissa vain harvoin, sillä kotona en osaa olla sukat jalassa. Sängyssä lukiessa, talvella ulkoillessa tai pitkinä päivinä toimistossa villasukat ovat kuitenkin ehdottomat.
Ensi viikolla odotan kahta lankalähetystä. Sekä Priimasta että Tapiolta on tulossa kerrassaan herkullisia lankoja kaiken maailman kokeiluihin. Siihen mennessä haluan saada nämä varrassukat pois tieltä ja pakettiin tai myyntiin, jotta voin keskittyä täysin rinnoin ihaniin Hahtuviini, Jitterbugeihini ja Freedom Spiriteihini. Juuri kun sai tilkut pois viemästä tilaa, tilasin hirveät kasat lankaa. Kyllä taas mies taputtaa riemuissaan :)
Luit tänne saakka? Kiitos. Se hivelee ensimmäistä kertaa käsitöistään bloggaavan aloittelevan silmukanvääntäjän mieltä. Lienee reilua kertoa hieman itsestään. Olen 26-vuotias Helsingissä asusteleva IT-alan konsultti. Perheeseeni kuuluvat avopuolisoni ja neljä rottapoikaa. Sukankuluttajiini kuuluvat myös sisareni lapsineen - aina silloin tällöin kuulen kainon toiveen tuottaa uutta sukkaa kasvaviin lapsenjalkoihin tai sisareini koipia hellimään. Viimeksi silloin viisivuotias kummityttöni tilasi punaiset sukat ja saikin sellaiset, yhdellä muhkealla palmikolla.
Harrastan näiden puikkojen ja koukkujen lisäksi ruokaa ja viinejä. Eläimet vievät paljon aikaani, samoin opiskelu avoimessa yliopistossa. Jooga ja meditointi ovat tärkeä osa elämääni. Kirjat, kuvataide ja musiikki ravitsevat myös.
Jotten aloittaisi neulebloggaajan uraani kuvattomalla postauksella, kas tässä miehelle viime talveksi neulomani lapaset. Kertaakaan ei tullut niin kylmä, että olisi voinut pitää 7 Veljeksellä kuorrutettuja Teddy-lapasia, mutta ehkä sitten ensi talvena...
Minä taisin ottaa sinun kasastasi useammankin tilkun yhdisteltäväksi. Halusin tehdä ihan vain sinisävyistä peittoa. En tosin ehtinyt yön aikana yhdistellä loppuun asti, joten tuolla ne työhuoneessa huutelee jatkoa.
VastaaPoista