perjantai 29. elokuuta 2008

Lankaa, lankaa, lankaa, la...

Menitassa oli edelleen niitä euron Samos Lollipop -keriä! Olin shokissa. Tuo serkunmuksun nuttuhan on eka, mitä olen koskaan Samoksesta tehnyt (ne ennakkoluulot...) ja tykästyin lankaan. Beige lollipop sopii sitä paitsi vauvoille, joista ei tiedetä vielä varustuksen laatua :D Lisäksi sitä on tummana roosana ja sinisenä, molemmat kivoja. Kauhoin niitä vähän lisää varastoon, jos noista tyttö- ja poikaväreistä sitten tekisi siskonmuksuille jotkut neuleet jouluksi.

Aamulla ostin myös Villapeikon sikahienon ohjeen Baby Cables and Big Ones Too. Tiedättehän, sen oikean ja alkuperäisen :) Siihen sitten lankoja valitsemaan... Valitsin Novitan Luxus Cloudia, eli bambua ja villaa, viheriäisenä. Matkin siis Tuita ja teen vihreitä palmikoita :)

Koska ensi viikolla alkaa Orvokkivaaran teko ja vauvakaapeleihinkaan ei ollut puikkoja, täydensin varastoa neljillä pyöröillä. Nyt on vähän ostoskrapulainen olo.

torstai 28. elokuuta 2008

Pipo

Jee, kuvia! Monta postausta onkin mennyt ilman. Sain viimein tuon lehtipiponi pois pingotuksesta ja sehän kasvoi ihan oikeiden hattujen mittoihin, vaikka aluksi pelkäsin tehneeni vähän naftin.

Lankana käytin ensimmäisen oman värjäykseni. Värit ovat ehtaa dylonia, lanka Novitan Woolia ja värjäyserä huimat 50 grammaa. Sääli, etteivät kuvat näytä aivan niin oliivisilta kuin mitä lanka todellisuudessa on, mutta kyllä tuosta nyt jonkun käsityksen saa.

Ihan kohtalaisesti nousevat esiin nuo lehtikuviot. Malli oli tosi kiva ja yllättävän helppo. Tämä malli jää joululahjalistalle.

keskiviikko 27. elokuuta 2008

Itsepetos

Hehhehhee, katselin tuota to do -listausta muutama postaus sitten ylpeänä, että kohta on tuo itselle aiottu pipo puolivälissä ja Samos Lollipopiakin on tuhottu jo yli kolme kerää. Samassa tajusin, etten ole listannut tuohon Baby cables and big ones too:tä, joka ehdottomasti on toteutettava. Samoin olen autuaasti unohtanut Yarnissiman La Digitessa -paketin, jonka olen itselleni luvannut selättää vielä syksyn mittaan.

Katja Secret Woolista kertoi Lion Brandien olevan jo liki täällä, joten ensi viikolla pääsen myös Vaaran kimppuun. Värinähän minulla on Orchid, mutta suomalaisittain taidan kuitenkin tehdä Orvokkivaaran.
No, jottei lista vallan pääsisi lyhentymään, tein sydän pamppaillen hurjan ratkaisun ja ilmoittauduin Wollmeisen ensimmäisen sukkaklubin jäsenyysarvontaan. En edes ole missään sukkalankakuumeessa juuri nyt, ennemmin hingun neuletakkeja ja villapaitoja, mutta kyseessä on kuitenkin Wollmeise!
Ja pääsin mukaan. En tiedä vielä ainoatakaan muuta suomalaista, joka olisi mukana. Hihkaise, jos olet, jotta osaan varoa postaamasta kuvia heti langat saatuani :) Olen ihan pökerryksissä - Ravelryn Wollmeise-ryhmässä jännitettiin mukaanpääsyä muutaman tuhannen viestin ketjussa ja kun lopulta sain vahvistuksen mukaan pääsystä, meinasin pissiä innostuksesta pöksyyn. 8 vyyhtiä Wollmeisen Superwash Merinoa (siis 150 gramman ja melkein 550 metrin vyyhtiä!), kaikki klubia varten värjättyjä uniikkeja värieriä. Lisäksi laadukkaat sukkapuikot, silmukkamerkkejä ja muuta pientä ihanaa.

Tästä riittää iloa pitkäksi aikaa, sillä viimeinen neljästä lähetyksestä tulee vasta kesäkuussa ensi vuonna :) Vielä kun ilonani ovat Secret Woolin ja Titityyn klubit, olen hoitanut itselleni iloa ja yllätyksiä enemmän kuin kylliksi :)

Mutta sitten se kolikon toinen puoli - Ravelryssä käydään jo kiivasta keskustelua siitä, miksi Wollmeisen sukkaklubi on mm. huijausta (kaikki lanka ei voi olla Claudian värjäämää), mukaan päässeet on valittu Claudian "suosikkien" joukosta, Claudia tuottaa tahallaan "liian vähän lankaa, jotta hinnat nousisivat ja eBayssä hintakeplottelu tuottaa lisätuloja". Mitä ihme korppikotkailua? Oikeasti!

Okei, kyllähän nuo hinnat eBayssä ovat naurettavia, kun vyyhdistä voidaan maksaa 50 eurosta ylöspäin. Toisaalta vyyhdissä on 150 grammaa, mikä osaltaan selittää tilannetta. Toisekseen Claudiaa läheltä seuranneet ovat kertoneet, että Claudia välttää myymästä lankaa niille ihmisille, jotka säännöllisesti myyvät lankaa korkeaan hintaan eteenpäin.
Lisäksi - esimerkiksi minulla ei ollut minkäänlaista sidettä tai edes asiakassuhdetta koko puljuun, joten olisi kohtuullisen outoa, jos kuuluisin johonkin valikoitujen suosikkien kaartiin.
Ja totta kai lankaa on vähän saatavilla! Claudia ostaa apua vyyhtien tekemiseen ja postittamiseen, mutta itse värjäyksen tekevät kaksi kättä.

Kiukuttaa koko typerä debatti.

maanantai 25. elokuuta 2008

Käsitöihin liittymätön uutisointi

Päivän toinen postaus: Suomen eläintieteellinen keskusmuseo uutisoi rattuleista, myyryistä ja hamstrukkaista.

Räveltämisestä

Muutaman kuukauden kokemuksella alan pikkuhiljaa huomata itsessäni Ravelryyn liittyviä käytösmalleja. Missä järjestyksessä teen asiat siellä (katson uudet ohjeet, katson viestit, tutkin foorumit, katson, mitä ystävät ovat tehneet jne.) mitä priorisoin, jos on kiire, miten päätän, mikä pääsee jonoon tai mistä tulee suosikki ja kaikkea muuta.

On hauska huomata, miten aktiivisesti ihmiset seuraavat toistensa tekemisiä - oletteko huomanneet, että esimerkiksi suosikkeihin lisäämäsi outo virkattu mönkijä leviää pian kulovalkean tavoin ystäviesi suosikeihin? Friend activity onkin suosikkitapani löytää uusia aarteita. Tiedän jo jotakuinkin, kellä kavereistani on samanlainen maku kuin minulla, joten luppoaikana saatan myös navigoida katsomaan, mitä hänen friend activityssään tapahtuu. Hänellä saattaa olla myös ystäviä, joiden maku on yksi yhteen omani kanssa.

Kaivoin varastosta kerän ruskeaa 7 veljestä. Kyllä tuntuu nykyään paksulta tuo lanka! Teen siitä miehelle Jacques Cousteau -mallilla pipoa ja kyllä muuten tulee vauhdilla senttejä kun puikotkin ovat 3,5-milliset :)

perjantai 22. elokuuta 2008

Pikkuvaatetta ja sen sellaista (secretwool-klubilangasta kuva)

Mä tein itselleni suihkuun pesurätin. Tai mikä toi nyt on :) Puuvillaa, olevinaan kahta sävyä samaa lankaa, mutta toi vaalea on puolet ohuempaa kuiin vihreä. Linen stitch on neuloksen nimi ja siitä näkyy Ravelryssä tehdyn ainakin kaulureita. Kivan erilaiset puolet.

Nyt uskaltaa jo näyttää tämän Secret Wool -klubilangan, eikös? Kivan montaa väriä on näkynyt blogeissa, mutta mullapa on kaunein, lällällää.

Tykkään kovasti pienvärjääjälangoista, on kiva tukea yrittämistä ja lankataidetta, joten olen iloinen Katjan valinnasta klubilangaksi. No mutta mikäs se siinä sitten? Lanka on niitä Samos Lollipopeja, joita ostin Menitasta eurolla kerä.

Jep, hupparia pukkaa sille serkun tulokkaalle. Nappikauppaan vaan pitäisi...

Vielä vilautan kotiamme. Ruokailuhuoneen (monellako muuten on kaksiossa oma ruokailuhuone? Kuulostaa aika mahtipontiselta, mutta en osaa sanoa sitä keittiöksikään kun keittokomero on erikseen) kaapin päällä asustaa pieniä silmäniloja.

maanantai 18. elokuuta 2008

Pihan syyshortensia on täydessä kukassa.

Yritän epätoivoisesti saada otettua kunnolla kohdistettuja ja tarkennettuja kuvia tällä rakkaan miesseuralaiseni puolipokkarilla. Aina alkaa lähinnä harmittaa - tahtoo järkkärin! Kaipaan kunnon syvyysvaikutelmaa.

Kävin lenkkeilemässä eläinkaupalla. Takaisin kannoin hauikset pulleina elukanruokaa, joka näyttää pahvin ja vanerin sekoitukselta. Ei voi olla kovin helppoa tuo jyrsijän elämä.

Olenkohan nyt tarpeeksi vältellyt itse asiaa? Jätin olympialaiset kesken. Ne alkoivat stressata liikaa ja väärällä tavalla, ja olin lisäksi valinnut lajin huonosti. Päätin, että elämä on liian lyhyt kiukuissaan neulomiseen! Ugh! Nyt olen neulonut kännykälle kotia ja tiskirättiä.

Ei meillä kylläkään rätillä tiskata, mutta pöytiä jos viitsisi joskus pyyhkiä. Rätti on helppo kulmasta kulmaan neulottava ainaoikeintekele. Lanka on Menitan toiseksi röyhkeimmän väristä puuvillaa, paksua ja merseroimatonta.

Saman puljun tarjous-Limona muuttui kännykkäpussukaksi. Turkoosi helmi tulee vielä tuohon nappia mallaamaan. Avonainen kiinnityssysteemi siksi, että mulla on usein tuossa pohjassa leveä hands-free kiinni.

perjantai 15. elokuuta 2008

Tunnustan, olen snyyllinen!

Ah, mikä ihana päivä! Sain töissä paljon aikaiseksi, olin tosi tehokas. Kotimatkalla pyörähdin asiakkaalla ja kipaisin Alkosta pullon Cavaa - kunhan mies tulee kotiin, poksautetaan kuohuva auki ihan vain viikonlopun kunniaksi.

Tulin kiireellä kotiin. Odotin vierasta, meillä kasvaneet rottalapset olivat lähdössä kasvattajan luo ja sieltä uusiin koteihinsa. Hikisenä ryysäsin kotiin ja huomasin eteisen lattialla lupaavan ruskean mytyn. Kirje! Muhkea! Lähettäjänä Emo! SNY!

Hyvä kun maltoin ottaa kengät pois kun jo avasin paketin. Iih! Huivilankaa! Niin pehmeää merinosilkkiä! Olen osallistumassa lokakuussa Da Vinci -huivineulontaan (linkki sivussa) ja huivilangan ostaminen olisi ollut edessä ilman ihastuttavaa snyytäni. Mikä parasta, snyyni oli huomaavaisesti liittänyt pakettiin myös huiviin tarvittavat helmet. *Hyppii riemusta* Väri on muuten tosi mieluinen.

Suklaista puhumattakaan...

Kiitos, ihana SNY! Paketti oli todella, todella mieluinen.

tiistai 12. elokuuta 2008

Muistilista

Ravelryä selatessa aivo kuumenee.
Pakko laittaa johonkin ylös, mitä ihan oikeesti aion tehdä lähiaikoina (lähivuosina?) ja mitä lankoja on ihan pakko saada kans. Ravelryn jonoon ei enää ole luottamista, se vaan paisuu ja paisuu :)
Osa linkeistä vie Räveltämöön.

- Vihervaara. Ohje (eli VK) on metsästetty ja lanka tilattu Secretwoolista. En saanut munakoison väristä, otin sitten orkideaa. Munakoisoa ehkä sitten myöhemmin jos sitä saa... Myös Mamboon on tullut uutena värinä "luumu" joka olisi lähellä sitä haaveilemaani munakoisoa. Puikkoja täytyy varmaan ostaa tätä varten lisää.

- Silken Scabbardin ohje on tullut ostettavaksi. Tähän haaveilen ehkä Novitan uutta Cloudia tai Windiä, pitää vielä tutkailla värikarttoja ja paksuuksia. Wind-silkkivillaa värissä 494? Oi, se olisi kaunis. Sitten ei puuttuisi enää kuin tuollainen mallinvartalo. Ja se 75 euroa, mitä 11 kerää tuota lankaa maksaisi. Ja aikaa ja kärsivällisyyttä.

- February Lady Sweater kaihertaa takaraivoa. Olen ajatellut tähän Cascade 220 -lankaa, jota Secretwooliin juuri tulikin ja tulee jatkossa kuulemma lisää. Ehkä röyhkeä poltettu oranssi? Tai kahvi, joka on niin herkullinen väri että se melkein tuoksuu?

- Kaksi kerää Loftia odottaa tuhoamista. Väri on kaunis ja lanka pehmeää. Olen kaavaillut siitä huovutettuja tossuja, mutta täytyy vielä miettiä, riittääkö lanka. En viittis ostaa lisääkään kun ei tolla langalla ole oikeesti mulle mitään asiaa. Joku siinä on onnistunut.

- Puoli kiloa Samos Lollipopia piilottelee työpöydän laatikossa. No kun halvalla sai! Sitä on vähän beigensekaista, vähän vaaleanpunaista ja vähän vaaleansinistä. Josko niistä serkun tulokkaalle vaikka jonkinlaista villatakkia, töppöstä ja pipaa kehittäisi? Söpöjä pipoja on vaikka kuinka, hehheh!

- Niinan simppelin kaunis Hilja kutkuttaa myös. Haluaisin myös päästä kokeilemaan Sole Lattea ensimmäistä kertaa. Yritän kuitenkin pitää maltin tämän suhteen, jos tämän sitten vaikka tammikuun tienoilla... Ne kuitenkin lopettaa kaikki kivat värit ennen sitä *möks* - Toinenkin liivi/slipari kiehtoo, nimittäin Back to School Vest. Kouluun en oo menossa, mutta nimestään huolimatta toi ois kauluspaidan kanssa aivan täydellinen toimistovaate kylmiin talvipäiviin. Eikö? Ja siihenkin kävis näppärästi jo mainittu Cascade 220. Tuleekohan Secretwooliin sitä Painted-väreissä?

- Kummitytölle aion neuloa sukat ja kämmekkäät/lapaset jonkinlaisella sydänpitsiaiheella, ehkä tästä muokaten. Lanka on jo, vaaleanpunaista Mokkasukkaa. Pikkuveljelleen jotain miehekästä, ehkä traktoriaiheista. Pohjalangaksi violetti Mokkasukan "Vielä virtaa" -väri tai turkoosi Jitterbug. Nämä siis jouluksi.

- Itsellekin pipaa talven kylmien varalle. Mutta tuo on kai nopea tehdä, onhan? Ja langatkin on varmaan ilmaisia. No mutta senkin voisi tehdä siitä Cascade 220:sta! Samoilla postikuluilla! Mutta kun kauniista hattumalleistakin tuntuu olevan runsaudenpulaa. Rennompi pipokin olisi kiva, en mä varmaan koko talvea töissä ole.

- Tämän takin olin jo lähellä ottaa olympianeuleeksi. Nyt se saa kyllä suosiolla jäädä jonnekin Vihervaaran ja Helmikuun Takin tuolle puolen. Kaiken lisäksi se joutuu nyt taistelemaan huomiosta toisen villatakin kanssa.

Hulluksihan tässä tulisi, jos ei olisi jo. Kaiken lisäksi harva se päivä herää uusia innostuksia. Ja niin! kesken on siskolle Lehmus ja olen luvannut tehdä äidillekin sellaisen. Tää harrastus on ihan tyhmä.

maanantai 11. elokuuta 2008

Silkkiä ja villaa

Shibu-toppi siis valmistui parahiksi olympialaisia vasten. Kaikesta huolimatta siitä tuli hieman lyhyt, voi olla, että neulon siihen pituutta lisää kunhan urheilukiireet helpottavat.

Kaulukseen olen tavallaan tyytyväinen - paksu silkkilanka toimii mukavasti helmineuleena. Isompi vaan olisi saanut olla tämäkin, joten sekin saattaa joutua vielä laajennettavaksi. Ans kattoo nyt.

Paita on nyt kuitenkin päällä, tuntuu mukavalta ja sopivalta. Jee! Josko tälle tulisi vielä ensi kuun kesälomareissulla käyttöä.

Niin, lähdetään käymään lempikaupunkiini Krakovaan. Kolmas vuosi jo peräkkäin, kun suuntaamme Etelä-Puolaan. Tällä kertaa ollaan paikan päällä viikko. Ensi kuun loppupuolella vingun sitten varmaan täälläkin sitä, kuinka haluan muuttaa Puolaan.

Olympialaismotivaatio häilyy. Ensimmäinen pari lapasista on yli puolen välin. Nämä jäävät omiin tassuihin, mikä on sentään mukavaa. Tykkään väreistä ja langat ovat mukavia neuloa - Maijaa ja Sisua, jotka käyttäytyvät langoiksi vaikka hieman erivahvuisia ovatkin. Koko on kapea ja keskipitkä - näistä ei tule mitään lörppälapasia vaan sellaiset, jotka nuolevat kättä. Me likes!

Peukaloa varten tekemäni levennykset tuossa superkapeassa lapasessa olivat liian kova pala purtavaksi eilen leffaa katsellessa, joten aloitin seuraavan parin. Malli on sama, koko on suurempi (vaikkakin puikot ovat ohuemmat). Lankana on Noro Kyreon Sock ja käytän sitä siis kerän molemmista päistä. Hämäävästi tulee vaan tuohon ennen peukaloa samaa oranssia molempiin raitoihin, joten kuvio katoaa hetkeksi. Kadotkoon, värien takia mä tuota karheaa lankaa neulon enkä kuvion :) Kerä muuten näyttää ihan eri työhön kuuluvalta :)

Tuollainenkin tekele pyörii tässä sohvalla. Lanka on Jojoland Kaleidoscope ja se on vyyhdillä supersuloinen. Sukkana "ei niinkään". Saa nähdä, selviääkö tuo raakile hengissä sukaksi asti vai päätyykö se takaisin kerälle.

perjantai 8. elokuuta 2008

Voi ei, se piippaa mulle!

Olin sitten eilen selittänyt unissani miehelle, että Novitan uutuuslanka on pinkkiä ja se piipittää. Olin selittänyt myös paljon muuta langoista, kertonut mm. mitkä olisi mielestäni hyviä nimiä langoille. Miestä harmitti, ettei se muistanut yksityiskohtia tuon piipittävän langan lisäksi.

Miehestä puheen ollen, mä käytin sitä satunnaislukugeneraattorina arpoessani koivusukkia. Huiman osallistujajoukon keskeltä voittajaksi karsiutui Lettu! Onneksi olkoon! Ja pahoittelut molemmille voitotta jääneille osallistujille :)

Eilen oli muuten oikein mukava neuletapaaminen vaikka mua ei oikein huvittanut neuloa. Jotenkin se viini, brownie, cookie ja hölötys kompensoivat mukavasti :) Kiitos kaikille paikalla olleille, ensi kuussa taas tavataan.

Ensimmäinen ravelympialaislapanenkin pääsi puikoille. Pyörittelin lankakasaa aikani, mutta valitsin lopulta kerät Maijaa ja Sisua. En ole ihan varma, pidänkö tuosta, mutta katsotaan nyt, mitä siitä tulee.

Ja Shibu-toppi on kylvyssä, se valmistui sopivasti juuri ennen olympialaisia. Postaan siitä huomenissa.

No mutta mikäs se siinä? Kerron siitäkin myöhemmin.

keskiviikko 6. elokuuta 2008

Amalgaamia ja mansikkaa, juuri oikeenlaista kemiaa, woaaoaa

Muistakaa hei edellisen postauksen arvonta, Lettulla on muuten tylsää siellä.

Voihan Neon2. Olen viettänyt yli 1½ tuntia selälläni suu ammollaan. Imurin lisäksi suussani oli laskujeni mukaan 4 vanutuppoa ja neljä kättä. Lisäksi yhden hampaan ympärille kiristetty ruuvi (!) törötti pahaenteisesti näkökenttäni alalaidassa. Ne jotka on mut nähneet, tietää, etten mä ole mikään suurisuinen sammakko. Sattui. Onneksi minuun oli isketty 6 puudutuspiikkiä, muuten olisi tullut itku.

Juurihoidolta kuitenkin vältyttiin. Kaksi vierekkäistä poskihammasta runnottiin samalla kertaa kuntoon ja seuraavan kerran tarvitsee mennä vasta syyskuussa. Ohjelmassa vielä muutama reikä, yhden hampaan reunan hionta, hammaskiven poisto ja kolmen viisaudenhampaan poisto. Sitten multa on poistettu neljä, enää yksi jäljellä. :P

Lohduttauduin Menitassa - Samos Lollipopit olivat euron kerä. Teen serkun vauvalle nutun, siis heti olympialaisten jälkeen. Olympianeuleeni on neljä paria lapasia, niistä lisää olympiablogissa, linkki sivussa :)

tiistai 5. elokuuta 2008

Rotta ja 13 muuta

Bongasin puolestani Rasan blogista tällaisen Hesarin testin, ja tehtävähän se oli.

Tulos:

Olet Rotta
* Rattus norvegicus
* Pituus: 12 - 29 cm, häntä 8,5 - 25 cm [näyttäkää mulle 12-senttinen isorotta niin mä näytän teille viisiviikkoisen rotanpoikasen]
* Paino 40 - 500 g
[Tää pitäis kertoa edesmenneelle Folke-kesyrotalle, paino 890 grammaa ja jätkä oli pelkkää lihasta]
* Elinikä: Jopa 4 vuotta

Olet rotta! Nirsoilet kaiken uuden edessä, mutta toisaalta sopeudut halutessasi tilanteeseen kuin tilanteeseen. Käytät röyhkeästi hyväksi muita, etkä ole kovinkaan pidetty tyyppi.
Rotta on sopeutuvainen eläin, jolla on poikkeuksellinen äärilämpötilojen, kosteuden ja melun sietokyky. Rotta pystyy myös käyttämään hyväkseen lähes minkälaista ravintoa vain. Toisaalta rotta on hyvin laatutietoinen ja kykenee erottamaan pienetkin makuerot.
Rotalla on neofobia, eli se on luonnostaan epäluuloinen kaikkea entuudestaan tuntematonta kohtaan, oli sitten kyse ruoasta tai esineistä. Tämän vuoksi rottaa ei olekaan helppo saada syöttiin.
Ihmiset ovat rotalle hyödyn lähde ja elämän edellytys, mutta ihmisten kannalta rotta voi aiheuttaa paljon tuhoa tai levittää tauteja. Tästä syystä rotta on ollutkin vihattu eläin.
Naaras voi paritella välittömästi synnytyksen jälkeen ja useita satoja kertoja lukuisten koiraiden kanssa. Vuodessa syntyy 2 - 7 pesuetta, joissa on 4 - 10 poikasta. Rottayhteisöt jakautuvat parinkymmenen aikuisen rotan suurperheisiin, jotka puolustava reviiriään muilta rotilta ja ulkopuolisilta. Perheen sisällä on vakiintunut arvojärjestys.

Tähän nähden mä olen siis valinnut lemmikkini hyvin. Meillähän on neljä uljasta rottaherraa ja tällä hetkellä luonani asustaa poikueensa kanssa myös meidän Anteron ensimmäinen tyttöystävä. Mukuloita hillä on 9, joista kaksi jää kotiin. Allaolevassa kuvassa tilannenäkymä lapsukaisten riippumattoon. Teräviä kuvia näistä kolmiviikkoisista vilistäjistä on hieman hankala saada.

Koivusukat ovat valmiit.

Cherry Vanilla
Malli: Perussukka, tuuma joustinta, muuten sileää. Vahvistamaton ranskalainen kanta.
Lanka: Cherry Tree Hill Supersock Merino, 100% merinovilla, väri Birches.
Puikot: Knitpicks, 2,25 mm (tietysti koivupuikot koivulangalle!)
Koko: Arviolta 37, mun koipi on 38-39.

Kuten ylemmästä kuvasta näkyy, ne ovat mulle pienet. Yritin kovasti välttää tekemästä taas liian isoja sukkia ja hups vaan.
Noh, tämä sattuma saa nyt palvella blogiyhteisön etua. Järjestettäköön siis arpajaisturnaus! Palkintona ylläkuvatut, kirjoittajan itselleen aikomat ja suuresti hellimät sukat. Voittajan ei tarvitse pitää sukkia itse, jos tuntee jonkun pienitassuisen, sukat saa antaa eteenpäin.
Osallistu jättämällä puumerkkisi kommenttina tähän postaukseen, aikaa on pari päivää.

maanantai 4. elokuuta 2008

Tuulee sopivasti

Jotenkin ei haittaa yhtään, että tuulee syksyisesti. Kesänhän mä haluaisin, mutta jos on pakko olla kylmä, onneksi saa sentään istua oma Pinwheel päällä. Ei nimittäin palella!

Nappi on hankittu Etsystä. Se on floridalainen rantakivi.

Naama! Kesäinen, meikitön, vakava aamunaama!

Hihat ovat aivan suosikkini. Riittävän pitkät ja rennon leveät.

Näin muuten unta, jossa neuloin Endpaper Mittsejä. Niissä meni jotain väärin, mutten unessa keksinyt, mikä. Aamulla kun heräsin, ensimmäinen ajatukseni oli että "niissä oli yksinkertainen se ruudukko eikä kaksinkertainen!" Pitäisköhän neuloa vähän vähemmän?

Lisääkin muuten on valmistunut ja mennyt puikoille. Niistä hiukan myöhemmin, pitää tehdä töitä nyt.

lauantai 2. elokuuta 2008

Twist and Shout!

No nyt se on viimein ilmestynyt, Twist Collective! Jos idea on outo, Tikru kuvailee asian blogissaan hyvin. Kannattaa ehdottomasti tutustua! Lehti on kaunis, hyvin tehty, mielenkiintoinen (artikkeleissa riitti luettavaa ja ymmärrettävää, vaikka tietääkin neulomisesta enemmän kuin oikein ja nurin, sanoi hän omahyväisesti), monipuolinen - ja mainoksetkin sopivat tilaansa hyvin ja tulevat varmasti aiheuttamaan lisärasitetta kukkarolleni. Pidän myös siitä, että lehteä voi ihan vain selailla navigoimatta linkeissä sen kummemmin. Sen kun kääntää sivua.

Myös tilauksia noista malleista pitänee tehdä. Muutamat sukat saivat sydämeni läpättämään välittömästi. Lisäksi... vaikka mä edelleen enemmän tai vähemmän pelkään palmikoita, haluaisin Bonnien.
Mä näen itseni lokakuisessa maisemassa hillumassa ihanassa kotikutoisessa Bonniessa, pudonneet lehdet kengissä suhisten. Mutta - jostain syystä tossa visiossa mä painan 10 kiloa vähemmän kuin nyt, mulla on jalassa El Naturalistan maailman kauneimmat kengät - ja ihan oikeesti, ikään kuin mulla ois aikaa, kykyä ja rahaa tehdä Bonnie lokakuuksi.

En malta odottaa, että Ravelryssä alkaa näkyä ihmisten tuotoksia näistä malleista.

Muuta elämää: Eilen poltin itseni Kangasalla. Omistan puolet eräästä hienosta nuoresta koirasta, joka debytoi Saksanpaimenkoiraliiton päänäyttelyssä ja tuli luokassaan hienosti neljänneksi roikkokorvastaan huolimatta. Tässä kuvassa kiiltäväsilmäinen sankari nuoren esittäjänsä varmoissa otteissa.